Eduskunnan ympäristövaliokunta vieraili 20.9 Ammattikalastajaliiton ja Nylands Fiskarförbundetin vieraana Loviisan (ent. Ruotsinpyhtään) Söderbyssä.
Valiokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas), varapuheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd), kahdeksan valiokunnan jäsentä ja valiokunnan sihteerit olivat lähteneet aamuvarhain Helsingistä. Sade loppui sopivasti seurueen saapuessa saaristoon ja retki saatiin toteutettua harmaissa mutta muutoin ihanteellisissa olosuhteissa.
Kansanedustajat Antti Kaikkonen (kesk) ja Martti Korhonen (vas) sekä valiokuntaneuvos Marja Ekroos iloisina merellä.
Aamukahvin ja herkullisten kalavoileipien jälkeen valiokunta ja isännät suuntasivat ammattikalastaja Mikael Lindholmin ponttoonirysälle. Uskaliaimmat vieraat lähtivät kalastajan matkaan ja muu seurue seurasi saattoveneissä. Valiokunta seurasi kiinnostuneena kun rysä nousi pinnalle ja päivän saalis tyhjennettiin veneeseen, käsiteltiin asianmukaisesti ja laitettiin jäävesisekoitukseen. Alamittaiset päästettiin heti takaisin mereen jatkamaan kasvuaan. Saalis oli kohtuullisen hyvä, noin 80 kiloa siikaa ja muutama eväleikattu taimen.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Rakel Hiltunen kertoi matkan aikana, että kotimaisen pyydetyn kalan saatavuus huolestuttaa häntä. Luonnonkalan löytäminen voi välillä olla hyvin hankalaa.
Kansanedustaja Rakel Hiltunen (sd) on huolestunut kotimaisen luonnonkalan saatavuudesta. Mukana retkellä myös kansanedustaja Mikael Jungner (sd).
Lounas tarjottiin Böistön saaressa. Vieraat ihastelivat saaren luontoa ja puitteita. Entinen luotsi- ja merivartiostosaari on nykyään yksityisessä omistuksessa ja tarjoaa matkailupalveluita. Ennen todella maukasta kalakeittoa, jossa oli runsaasti lohipaloja ja sattumina perunoita, isännät toivat esille ammattikalastajia askarruttavia ajankohtaisia kysymyksiä.
Valiokunta matkalla lounaalle Boistön saarella kehittämisjohtaja Sten Frondénin johdolla
Puheenvuorossaan toimitusjohtaja Kim Jordas kertoi, että viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista 93 % syö kalaa ja 81 % haluaa lisätä kalansyöntiä. Monet tutkimukset kertovat, että kalansyönti edistää hyvinvointia. On asia hyvä syödä kalaa. Ammattikalastajat pyytävät kotimaisen luonnonkalan kaikkien saataville; kaikki luonnonkala kauppoihin ja ravintoloihin tulee ammattikalastajien pyydyksistä. Ammattikalastaja palvelee suomalaista. Päätoimisia ammattikalastajia Suomessa on noin 800, joista reilu 500 merialueella. Suurena ongelmana on yrittäjien korkea keski-ikä, joka on noin 51 vuotta. Uusia yrittäjiä alalle tulee hyvin vähän ja se ei kata poistumaa. Jos nykyinen kehitys jatkuu, on vuonna 2020 vain noin puolet kalastajista jäljellä. Mistä suomalaiset kuluttajat saavat sen jälkeen kotimaista luonnonkalaa? Jo nyt ainoastaan 7 % Suomessa kulutetusta kalasta on ammattikalastajien pyytämää kotimaista luonnonkalaa.
Jordas jatkoi, ja selvitti valiokunnalle, että ammattikalastus on tiukasti säädeltyä ja valvottua toimintaa niin kalakantojen hyödyntämisen kuin elintarviketurvallisuudenkin suhteen. Ammattikalastaja elää merestä ja järvestä, ja kalastuksesta saatu tulo on palkkaa suomalaisesta työstä. Ammattikalastaja ei saa minkäänlaista tulotukea työlleen. Kalastusyritykset voivat saada rajoitetusti tukea investointeihin. Tärkein tukimuoto on nykyään hyljesietopalkkio, joka on osittainen korvaus hylkeiden kalastukselle aiheuttamista vahingoista. Kalastus on tehokkaimpia tapoja hoitaa vesistöjä. Suomen avomerikalastus poistaa vuosittain noin 400–500 tonnia fosforia merestä. Valtiovalta on poistokalastuksen avulla yrittänyt tehostaa ravinteiden poistoa rantavesistä. Poistokalastustoimintaa on tuettu pari-kolme vuotta, mutta järjestelmä on käynnistynyt suhteellisen hitaasti. Sekä hyljesietopalkkio että poistokalastustuki ovat nyt vaarassa loppua kun EU:n uusi rakennekausi on alkamassa.
Ammattikalastaja Mikael Lindholm selostaa ajankohtaisia kala-asioita valiokuntaneuvos Jaakko Autiolle
Ammattikalastaja Mikael Lindholm kiinnitti omassa puheenvuorossaan myös huomiota poistokalastuksen jatkumisen tärkeyteen. Lindholm totesi myös, että toimet Pietarin jätevesipuhdistuksen parantamiseksi alkavat näkyä. Hän esitti kiitoksensa Nurmisen säätiölle, joka on ollut aktiivisesti mukana työssä. Tänä kesänä on pyydyksiä pesty aikaisempaa harvemmin.
Loviisan kaupungin kehittämisjohtaja Sten Frondén kertoi saariston kuulumisia kaupungin näkökulmasta katsottuna. Loviisan kaupunki on myös aktiivisesti osallistunut poistokalastusta palvelevien rakenteiden kehittämiseen.
Perämeri on Mirja Vehkaperälle (kesk) tuttu, mutta Suomenlahti ja sen luonto on hänelle uusi asia. Hän ei ollut myös nähnyt ponttonirysää ennen käytössä ja se teki hänen vaikutukseen. Hän näki heti rysän ergonomiset edut.
Valiokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen totesi kiitospuheessaan, että päivä on ollut hyvin antoisa. Valiokunta joutuu työssään myös käsittelemään kalastukseen liittyviä asioita ja vaikuttaa siltä, että jokaisella suomalaisella on näkemys kalastuksesta. Yhteisen näkemyksen löytäminen voi välillä olla hyvin vaikeaa. Korhonen oli iloinen siitä, että Suomenlahden tilan parantamiseen tehdyt toimet alkavat näkyä, mutta paljon työtä on vielä jäljellä. Korhonen kiinnitti myös huomiota kotimaisen kalan saatavuuteen ja erityisesti kalan hinnanmuodostukseen. Jokainen ketjun osa haluaa tietysti osansa, mutta tuotteen loppuhinnan jako voi tuntua vaikealta ymmärtää.
Retki loppui Mikael Lindholmin omassa rannassa ja tyytyväisen oloiset kansanedustajat suuntasivat takaisin Helsinkiin.
Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk), valiokuntaneuvos Jaakko Autio ja kansanedustaja Jari Lindström (ps) seuraavat ammattikalastaja Mikael Lindholmin toimintaa.