Ympäristövaliokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että komission ehdotus silakan kalastuksen kieltämiseksi on suhteeton ja ristiriidassa tieteellisten ohjeiden kanssa. Valiokunnan yksimielinen lausunto suurelle valiokunnalle valmistui perjantaina 29. syyskuuta. Suuren valiokunnan on tarkoitus päättää eduskunnan kanta asiaan viimeistään perjantaina 6. lokakuuta.
Silakan kalastusta voitava jatkaa
Valiokunta toteaa, että komission ehdotus ei ota asianmukaisesti huomioon kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellistä neuvoa, jonka mukaan silakan kalastusta voitaisiin jatkaa rajoitetusti sekä Pohjanlahdella että Itämeren pääaltaalla.
Valiokunta korostaa oikea-aikaisen ja riittävän luotettavan tieteellisen tiedon merkitystä kalakantojen sääntelyä koskevassa päätöksenteossa. Valiokunta painottaa, että ICES:n tieteellinen neuvo muodostaa ainoan kestävän pohjan kalastusmahdollisuuksien vahvistamiselle, joten on tärkeää jatkaa johdonmukaisesti tukeutumista siihen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa johdonmukaisesti sen tukemista, että päätökset pohjautuvat ICES:n tieteelliseen neuvoon, viesti komissiolle tästä on yhdenmukainen ja neuvotteluja jatketaan kaikilla tasoilla silakan kalastusmahdollisuuksien turvaamiseksi valtioneuvoston kannan mukaisesti.
Valiokunta toteaa, että kestävä kalakannan hyödyntäminen on myös kalastuselinkeinon harjoittajien elinehto. Valiokunta korostaa, että nykyisessä tilanteessa Pohjanlahden ehdottomalle kalastuskiellolle ei ole tieteellisiä biologisia perusteita, ja siksi on perusteltua tuoda esiin myös ehdotuksen kielteiset sosioekonomiset vaikutukset. Silakka on selkeästi merialueen taloudellisesti merkittävin kalalaji, joten ehdotuksen toteutuminen aiheuttaisi merkittäviä suoria taloudellisia ja muita sosioekonomisia menetyksiä.
Myös lohenkalastuksen kieltäminen toisi huomattavia menetyksiä
Valiokunta arvioi, että komission esittämä lohenkalastuksen kieltäminen pohjoisella Itämerellä, Saaristomerellä, Ahvenanmerellä, Selkämerellä ja Merenkurkussa aiheuttaisi niin ikään huomattavia menetyksiä kaupallisille kalastajille. Lohi on rannikon kalastajille keskeinen saalislaji, joka toimii tärkeänä perustana muullekin kalastukselle. Komission ehdottama kielto rajoittaisi myös pääosan lohen vapaa-ajan kalastuksesta Suomen merialueilla.
Valiokunta kannattaa ICES:n neuvon perusteella vuodeksi 2024 ratkaisua, joka perustuu vuosiksi 2022 ja 2023 tehtyjen lohen kalastusta koskevien kalastusrajoitusten jatkamiseen sekä lohenkalastuksen ajalliseen ja alueelliseen täsmäsääntelyyn. Valiokunta katsoo, että erityistä huolta aiheuttaa lohen tämän vuoden heikko nousu Tornionjokeen ja Simojokeen, ja myös saaliit rannikkokalastuksessa ja joissa ovat jääneet pieniksi. Varovaisuusperiaatteen mukaiset toimet kantojen tukemiseksi ja kiintiöiden lisäksi teknisten kalastussääntöjen jatkaminen on siten tarpeen.
Itämeren tilaa parannettava
Valiokunta korostaa tarvetta toimiin Itämeren tilan parantamiseksi. Ylikalastus on johtanut monien kalakantojen heikkoon tilaan, mutta meren paikoin heikko tila heikentää ennestään kalojen kykyä selviytyä loisista ja kalataudeista. Tilaa heikentävät ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitus, elinympäristöjä ja lajien tilaa heikentävät toimet kuten ruoppaukset, ruoppausmassojen läjitykset, vesirakentaminen, vieraslajit, kalastus, kalastuksen sivusaaliksi joutuminen, roskaantuminen ja vedenalainen melu. Voimakkain rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentävä paine on liiallinen ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöityminen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Itämeren tilaan ja myös odotettavissa oleviin hyödyntämispaineisiin kiinnitetään ajoissa riittävästi huomiota ehkäisten tehokkaasti peruuttamattomien vahinkojen syntymistä.
Lausunto linkissä https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/YmVL_8+2023.aspx
Lähde: Ympäristövaliokunnan tiedote 29.9.2023
Maa- ja metsätalousvaliokunta yhtyy myös valtioneuvoston kantaan. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto linkissä https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/MmVL_5+2023.aspx