Itämeren neuvoa-antavan komitean (BSAC) työryhmät kokoontuivat 8. ja 9.kesäkuuta käsittelemään nettikokouksessa Kansainvälinen merentutkimusneuvoston (ICES) juuri julkaistua neuvonantoa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi tanskalainen Michael Andersen ja tilaisuuteen osallistui lähes viisikymmentä komitean jäsentä ja tarkkailijaa.

Ensimmäisen päivän ohjelma sisälsi alustuksia niin neuvonannosta kuin Itämeren jäsenvaltioiden yhteistyöelimen (BALTFISH) terveisiä järjestön toiminnasta ja tulevaisuudesta. Virolainen Kaire Märtin kertoi, että BALTFISH valmistelee mm. pyydysteknisiin asioihin liittyviä ehdotuksia, ja esittelee niitä komissiolle. Parhaillaan työn alla on myös pyöriäisen suojeluun liittyviä kysymyksiä. Viron puheenjohtajakausi päättyy tähän kuuhun, ja hän lupasi seuraajalleen kaiken tuen viedä keskeneräisiä asioita eteenpäin.

Keskeisin asia oli ICES:n neuvonanto, lähinnä tässä yhteydessä sen prosessi ja perustelut keskustelun pohjaksi. Neuvonantoa esitteli asiaa valmistelleen työryhmän irlantilainen varapuheenjohtaja Colm Lordan.

Hän kertoi seikkaperäisesti, miten prosessi on edennyt, mitä asioita on huomioitu, ja mitä tiedonpuutteita havaittiin. Itäisen turskan tilanne jatkuu huonona, jos ympäristötekijöiden osalta kehitys jatkuu samanlaisena. Huolimatta siitä, että kalastuskuolleisuus on käytännössä nolla, ei Lordan osannut ennustaa, muuttuko suunta.

Turska on tärkeä saalislaji, ja tämä herätti pitkän ja polveilevan keskustelun syistä ja seurauksista. Henki oli sama kuin aina ennenkin, ja ympäristöpuoli haluaisi lopettaa kalastuksen kokonaan, ja elinkeino esittää, että mitä vaikutusta toimenpiteellä olisi, koska nyt ei kalasteta. Havainnoksi jäi, että kysymys on paljon laajempi, eikä sitä pystytä tällä foorumilla ratkaisemaan.

ICES:n neuvonannon osa-alueet ja kalalajit. Yliviivatut tarkoittavat, että tuolta osin neuvonanto puuttuu

Lopulta päästiin suomalaisia enemmän kiinnostavaan osaan eli silakkaan. Tilanne on sen osalta kaksijakoinen. Eteläisen kannan kehitys on heikompi kuin pohjoisen eli Pohjanlahden. Eteläisen, osa-alueiden 25–29, ja 32 kalastuskuolleisuus on ICES:n mukaan yli suositellun tason, ja havainnot ovat linjassa ennustemallien kanssa. Tällä perusteella esitetään kalastettavan kiintiö laskua, huolimatta siitä, että osa-alueen pohjoisosassa silakkaa on havaittu, ja saatu hyvin.

Eteläisen silakan kannan kuva ja kalastuskuolleisuuden tila

Parempi tilanne on alueilla 30 ja 31, jossa silakkaa on hyvin, ja mallit tarjoavat kiintiön lisäämisen mahdollisuuksia. Tähän on jo reagoitu poikkeuksellisesti esittämällä kiintiön nostamista kesken kauden. Perusteita tälle ei Lordan avannut tarkemmin, vaan pitäytyi numeroiden esittelyssä.

Pohjanlahden silakan osalta käyrät näyttävät hyviltä

Silakan jälkeen tuli esille kilohailin tilanne, ja sen osalta aiempaa paremmat näkymät, mikä tarkoittaa ehdotusta kiintiön nostosta. Mielenkiintoista tilaisuuden keskustelun osalta oli, että kilohaili herätti laajemmin huomioita kuin silakka, vaikka ympäristöpuoli toki kritisoi Pohjanlahden silakan kiintiön nostoesitystä. Kilohaili nähdään osana turskakannan kehitystä, ja tämä heijastuu mielenkiintoon. Tietenkin esille tuli kommentti, ettei nostoon olisi perusteita.

Ympäristönäkökulma eli lähinnä CCB (Coalition Clean Baltic) – organisaation Nils Höglund kysyi pohjoisen silakka-arvion osakantojen huomioimisesta. Colm vastasi, että neuvonanto perustuu alueiden kokonaiskannan arviointiin. Tätä Höglund tietenkin kritisoi kommentoimalla, että näin jätetään mahdollisia heikossa kunnossa olevia osakantoja huomioimatta. Aiheesta syntyi jälleen lavea keskustelu, minkä puheenjohtaja lopetti toteamalla, että silakkakantoja on monia, ja ne eivät osaa elää ICES:n rajojen mukaan, joten paras mahdollinen tieto on kerättävä ja hallinnoitava sen mukaan. Niin puheenjohtaja Andersen kuin ICES:n Lordan toivat esille, että tiedon lisäämiseksi ja neuvonannon parantamiseksi tulee huomioida myös kalastajien kokemus ja osaaminen aiempaa laajemmin.

Lopuksi Lordan pyrki antamaa meriselityksen siitä, miksi lohen osalta neuvonantoa ei ollut paketissa mukana. Asia hämmensi monia. Lordanin mukaan lohen arviointiryhmä kokosi luonnoksen ACOM:lle (ICES:n Advisory Committee) sovitettuna laajempaan neuvonantojen kokonaisuuteen, ja tavoitteena oli tuottaa Msy – mukainen neuvonanto. Pitkän keskustelun jälkeen ACOM päätti, että neuvonanto ei ollut riittävästi Msy-neuvonannon mukainen ja komitealta tuli useita ehdotuksia asioista, joita asiantuntijoiden tulisi vielä selvittää, ja neuvonanto palautettiin takaisin lohiasiantuntijaryhmälle. Aloitamme lisäprosessin, ja toivomme saavamme uuden neuvonannon esille syksyn aikaan, summasi Lordan.

Nils Höglund (CCB) kysyi heti, että kun ACOM päätteli, että neuvonanto ei ollut Msy – neuvonanto, tarkoittiko se, että neuvonanto ei ollut yhteneväinen CFP:n (yhteisen kalastuspolitiikan) vai Msy:n kanssa? Lordan vastasi, ettei halua mennä yksityiskohtiin ennen kuin ACOM on hyväksynyt neuvonantoluonnoksen. ACOM näki kuitenkin, ettei luonnos ollut yhteneväinen muiden neuvonantojen kanssa. Näette, että tuleva luonnos on selvempi, lopetti Lordan. Tätä puheenjohtaja kommentoi, että neuvonanto ei ollut siis tieteellinen vaan poliittinen, mihin vastaus oli, että ei, ei, ei, en menisi niin pitkälle. Tässä vain haluttiin huomioida lohen erityiskysymyksiä.

Neuvonannon yksityiskohdat Lordanin esityksestä löytyvät täältä, linkki http://www.bsac.dk/getattachment/Meetings/BSAC-meetings/BSAC-Joint-Working-Group-(3)/20210609_Advice-Baltic-stocks_CL_BSAC.pdf.aspx?lang=en-GB

Toinen päivä

Toisen kokouspäivän ainoana asiana oli muodostaa BSAC:n yhteinen lausunto ICES:n neuvonannosta. Keskustelu ja valmistelu käynnistyi loogisesti etelästä, ja turskasta. Taustaksi käytiin pitkä, ja monipolvinen keskustelu lähinnä sivusaaliista ja sen välttämisestä. Vähitellen löytyi yhteinen näkemys siitä, että pyydyskehitystä ja koetoimintaa on jatkettava suuntaan, jossa sivusaalis voidaan minimoida, ja nopeasti. Samalla huomioitiin, että kalastajat eivät voi tällaisia kokeiluja tehdä, vaan BALTFISH on taho, jonka täytyy muotoilla hankkeen raami, ja esittää se komissiolle, jotta päätöksiä voidaan tehdä ja lupia koepyyntiin antaa. Kaikki maat vakuuttivat, että työ alkaa heti ja varat löytyvät, kunhan lupa tulee. Komission edustaja korosti puheenvuoroissaan jäsenvaltioiden aktiivista roolia tässäkin asiassa.

Tuttuun tyyliin puhe hyppi yksityiskohdista toiseen muutaman edustajan toimesta huolimatta siitä, että puheenjohtaja pyrki, ja pystyi pitämään pääasian esillä. Aamupäivä sujui näissä merkeissä, ja lounaan jälkeen sentään päästiin silakkaan saakka.

Silakan kohdalla tuli jälleen esille ympäristöjärjestöjen toimesta osakantojen tarkastelu, ja Pohjanlahden kohdalla haluttiin lisää tietoa ja hallinnointia tästä näkökulmasta. Tämä herätti jälleen laajemman keskustelun, ja mm.  Anton Paulrud (Sweden Pelagic Federation PO) toi esille asian monet puolet kuten kevät- ja syyskutuisen kannat, ja niiden muutokset pitkällä aikavälillä. Tämä on hyvin myös suomalaisten tiedossa, ja Vesa Karttunen (KKL) toi esille, että osapopulaatioita koskeva silakan kalastuksen säätely voitaisiin tehdä kansallisesti, kuten Suomi ja Ruotsi nykyään tekevät lohen osalta.

Polveileva keskustelu jatkui, ja CCB toi esille, että yksi toimintavaihtoehto olisi lopettaa koko kalastus, mikä osin on tilanne turskan osalta, koska se kärsii vähäisestä ravinnosta. Kommentteja tuli heti ajatuksella, että onko tämä sitten ekologinen lähestymistapa. Järjestön edustaja käänsi välittömästi ajatuksen koskevan vain yhtä keinoa muiden joukossa.

Lopputulos kuitenkin oli, kaiken väännön ja monituntisen debatin jälkeen, hieman yllättäen, että työryhmä suosittelee neuvonannon hyväksymistä ExCom – kokouksessa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että joitain täsmennyksiä voi tulla, mutta kokonaisuus hyväksytään. Komission edustaja myös vahvisti, että huolimatta siitä, ettei neuvonanto ole täydellinen, annetaan esitys normaaliin tapaan elokuussa, tosin ilman lohta.

Loppukeskustelun aihe ei ollut yllätys eli hylje ja merimetso tuotiin laajasti esille. BSAC:n puolesta aiheesta on kolme vuotta sitten valmisteltu yhteinen kannanotto, ja työtä koordinoi Nils Höglund, CCB. Protokollan mukaisesti tämä on viety HELCOM / BALTFISH:n tiedoksi ja kommentoitavaksi, mutta edelleenkään ei vastausta ole tullut. Tätä pidettiin kaikkien taholta valitettavana. Loppupäätelmäksi jäi, että keskustelu jatkuu ja päätöksiä odotellaan. Komission edustaja huomautti, että tämä asia ei kuulu heille (DG MARE) vaan ympäristöpuolelle (DG ENV).

Kaksi työpäivää, paljon puhetta ja lauseen verran valmista tekstiä. Asioilla on kuitenkin monta puolta. Kun lähes viisikymmentä Itämeren piirissä toimivaa henkilöä kokoontuu, syntyy aina uusia ajatuksia ja käsitykset lähenevät, vaikka eivät ehkä konkreettisissa kysymyksissä. Puheenjohtajana toiminut Michael Andersen sai kaivettua tärkeimmät asiat esille, ja onnistui hyvin rajoittamaan tällä foorumilla tavaksi tulleen sivuseikoista puhumisen minimiin.

Andersen halusi tuoda lopuksi esille kaikkien kalastusta ja Itämerta seuraavien hyvin ymmärtämän asian, että niin turskan kuin kalastuksenkin suojelemiseksi, on hyljekannan kokoon puututtava. Se ei ole helppoa mutta mahdollista. Kyseessä on tasapainon hakeminen, ei hylkeiden hävittäminen. Tämä vaikuttaa hiilijalanjälkeen ja ruokaan, summasi Andersen.