Itämeren neuvoa-antavan komitean BSAC:n pelaginen työryhmä piti tällä viikolla online-kokouksensa. Työryhmän uusi puheenjohtaja tanskalainen Lise Laustsen oli haastavan tehtävän edessä aloittaessaan kokousta.
Pohjanlahden silakka
Agendalla oli silakan osalta huolestuttavat havainnot laihoista kaloista, ja asiasta piti saada esitys käytännön ratkaisumalleista komissioille. Kokousta seurasi Itämeren piirissä yli kolmekymmentä osallistujaa ja komission edustaja.
Silakasta kertoi kattavasti Jari Raitaniemi (LUKE), ja hän oli valmistellut ajankohtaisen esityksen yhdessä Jukka Pönnin (LUKE) kanssa. Hän aloitti kertomalla viime vuonna tapahtuneesta herätyksestä Pohjanlahden laihojen silakoiden kohdalla. Tehdyissä koetroolauksissa näkyi, että suuret, yli 20 cm pituiset silakat olivat laihoja tai suuremmat silakat puuttuivat osin kokonaan. Pienemmät olivat kuitenkin ok kunnossa. Kysymys kuului, että mitä silakat ovat syöneet tai mitä ne eivät ole pystyneet syömään, tarkensi Raitaniemi.
Silakan ravintotilannetta on selvitetty ja Raitanimi kertoi Turun yliopiston tutkimuksissa selvinneen, että mysidit eli massiäyriäiset ja valkokatkat ovat erittäin tärkeää ravintoa suurille silakoille. Pohjanlahden selvityksissä on havaittu, että mysidejä on viime vuosina ollut vähän tai ei ollenkaan joillain alueilla, ja Suomen ympäristökeskuksen selvitykset ovat näyttäneet, että myös valkokatkojen on ollut viime vuosina alhainen. Myös tämän vuoden juuri valmistuvissa selvityksissä nähdään suurien silakoiden määrän väheneminen, kertoi Raitaniemi.
Raitaniemi jatkoi, että käytännössä tämä tarkoittaa että suurimmat silakat eivät ole kasvaneet kokoa. Keskimäärin 10-vuotiaiden luokka menetti painoa varrattaessa edelliseen vuoteen. Kuitenkin vaikka suurimmat yksilöt ovat kuolleet, eivät nuoremmat ikäluokat ole korvanneet suurempia, vaan jääneet pienemmiksi. Vuosina 2021 ja 2022 huomattava määrä laihoja silakoita voi olla kuollut nälkään, jatkoi Raitaniemi.
Lopuksi Raitaniemi veti yhteen tuoreimmat tiedot, ja ne kertovat että edelleen yli 20 cm silakat ovat huonossa kunnossa, mutta pienemmät 16 – 17 cm:n kalat ovat kunnossa vaikkakaan eivät lihavimmillaan. Yöllä troolattaessa pinnan läheisyydessä, saaliissa on kaiken kokoisia silakoita, myös suurempia huonokuntoisia kaloja, ja kolmipiikkejä. Niiden esiintyminen vaihteli huomattavasti Pohjanlahden eri osissa ulottuen muutamista suuriin tiheyksiin. Uusimmat tiedot kertovat myös, että suurimat silakat puuttuvat Suomen rannikolta, mutta silakan kunto näyttää paremmalta kuin Ruotsin puolella Pohjanlahtea. Jatkossa tullaan eri laitosten toimesta selvittämään niin silakoiden mahojen sisältöä ja analysoidaan ympäristödataa.
Tapaus Ruotsi
Seuraava alustaja oli tutkija David Gilljam (Swedish University of Agricultural Sciences), ja hän toi esille työryhmänsä ajatuksia Ruotsissa paljon viime aikoina puhuttaneesta silakan rannikkokalastuksen tilanteesta.
Pohjanlahdella rannikkokalastajien silakkasaaliit ovat heidän selvitysten mukaan vähentynyt 50–75 % kahden viime vuoden aikana. Tämä näkyy esimerkiksi tilastoalueella 30 verkkosaaliissa niin, että kun saalis oli vuonna 2016 alusta kohti 15 tonnia, oli se viime vuonna 5 tonnia. Tämä nähtiin seurauksena suuren, yli 18 cm silakan puuttumisena, mikä on rannikkokalastajien pyynnin kohteena.
Gilljam ohjasi ajatusta suuntaan, että kalastuksen vaikutusta tilanteeseen ei olla tutkittu, ja tämä tietenkin käynnisti kommentoinnin kalastuksen rajoittamisesta keinona vaikuttaa tilanteeseen. Raitaniemi toi kuitenkin esille asian, että vaikka kalastusta vähennettäisiin, ei ruokaa välttämättä olisi tarpeeksi.
Gillijam jatkoi kertomalla pilottitutkimuksesta, jossa selvitetään Pohjanlahdella kalastuskuolleisuuden vaikutuksia silakan ikärakenteeseen. Taustalla on ajatus, että MSY-perusteinen kannan hallinnointi voi johtaa pienempikokoiseen kalaan. Hän esitteli myös, kuinka erilaiset kalastusskenaariot vaikuttaisivat silakkakannan ikäjakautumaan. Esityksen hypoteesi oli, että muokkaamalla ikäjakautuma uusiksi, voidaan sillä vaikuttaa suuremman silakan saaliin kasvuun rannikolla. Tämän muutoksen Gillijam kertoi kuitenkin ottavan vuosia.
Syntyneessä keskustelussa nousi esille, myös että harmaahylkeiden painon kasvu on pysähtynyt, ja syyksi nähtiin ravinnon puute. Ruotsalaisilla oli myös toisenlainen käsitys silakasta, ja SPF:n edustaja totesi, että vuosien 2020 ja 2021 saaliit olivat normaaleja, ja hän toi esille silakan vaeltamisen sekä syyskutuisen silakan lisääntymisen, millä voi olla vaikutuksensa tilanteeseen. Raitaniemi toi myös esille, että silakka ei välttämättä aina kasva niin suureksi kuin odotetaan. Tässä vaiheessa nousi esille myös harmaahylkeen ja merimetson vaikutus, suolapitoisuuden lasku ja monet asiat, joiden vaikutuksista ei edelleenkään ole riittävästi tietoa.
Tästä kuullusta ja keskustellusta paketista piti työryhmän muodostaa kanta ja esitys komissiolle. Puheenjohtaja Laustsenin esityksestä työtä jatkaa pienempi ryhmä, ja kokouksen henki oli, että lisää tutkimusta tarvitaan, ja tähän toivotaan komissiolta panostusta. Suoraa vaatimusta, että pelkästään kalastusta tulisi vähentää, ei suoraan esitetty, vaikka tavalliseen tapaan muutama organisaatio sen toikin peitellysti esille.
Kolmipiikki
Päivän viimeinen laajempi aihe oli kolmipiikkiin liittyvien tutkimusten tilanne, jota esitteli tanskalainen Henrik Mosegaard (DTU Aqua). Tavoitteena on selvittää kolmipiikin mahdollinen resurssi koetroolauksilla niin, että sivusaalista syntyy mahdollisimman vähän. Tämä on tarkoittanut tiukasti rajattua koetoimintaa. Pyynnissä on nyt mukana kuusi troolaria ja jokainen veto dokumentoidaan, ja data toimitetaan työryhmälle (DTU Aqua).
Aiheesta jatkoi ruotsalainen Katja Ringdahl (SLU) jonka työryhmä on tehnyt riskianalyysiä Itämeren kolmipiikistä. Tavoitteena on selvittää, onko kolmipiikki mahdollinen kaupallisen kalastuksen kohde, ja mitä riskejä mahdollisuus tuottaa esimerkiksi sitä syöville linnuille. Työ on alussa, ja kysymykset keskittyvät kalastustekniikan ohella sivusaaliiseen ja sen välttämiseen.
Lähes neljän tunnin ja kymenien kommenttien lopputulos oli, että töitä on jatkettava. Liiton kanta on, että toimitaan edelleen päätettyjen kiintiöiden puitteissa. Ruotsin ajatukset rajoittaa troolikalastusta 12 mpk sisäpuolella ei saa täältä kannatusta. Tämä on myös Ruotsin troolikalastajien linja ja he tukivat liiton esitystä seurata ICES:in tekemään työtä, johon Raitaniemen esittämä materiaali liittyy.
Jari Raitaniemen esitys (englanniksi) PDF
Kuvat: Ruutukaappauksia Jari Raitaniemen esityksestä.