Suomen Ammattikalastajaliitto oli edustettuna komission Itämeren neuvoa-antavan komitean (BS RAC) kokouksissa Viron ympäristöministeriön tiloissa Tallinnassa 3. toukokuuta. Paikalla oli lähes kolmekymmentä henkilöä eri Itämeren ympärysvaltioista ja intressiryhmistä.
ExCom – kokouksen avasi ministerin sairastuttua pääsihteeri Rita Annus. Hän piti kalatutkimusta erittäin tärkeänä, jotta kalastus voidaan järjestää tehokkaasti, mutta samalla turvataan kalakannat. Hän kiitti myös eri maiden yhteistyötä näissä kokouksissa. Annus kertoi myös, että kalakantojen monilajisuunnitelma on erityisen tärkeää ja tähän työhön tarvitaan BSRacin kaltaisia työryhmiä.
Komission edustaja Ilona Jespena yllätti kokouksen kertomalla, että jo Tanskan puheenjohtajakaudella esitellään ehdotus monilajisuunnitelmaksi. Tämä tarkoittaa kiireellistä aikataulua, ja aiheesta syntyi pitkä keskustelu. Asiassa nähtiin yleisesti ongelma rakentaa kalastuksen ohjaus suoraan tieteellisen neuvonannon pohjalta, koska siihen vaikuttavat monet muutkin asiat kuten talous ja sosioekonomiset tekijät. Komissiolta halutaan jonkinlainen raami jo ennakolta kesän kokoukseen, jotta työryhmät voisivat muodostaa käsityksen suunnitelman luonteesta. Jos raami on käytössä, voidaan tiukankin aikataulun puitteissa muodostaa suunnitelma, jossa ei kuitenkaan vielä otettaisi kantaa yksityiskohtiin.
Kokoukselle esiteltiin myös valmisteluja Ruotsissa kuun lopulla pidettävästä selektiivisen troolauksen seminaarista, jossa esitellään laajan projektin tuloksia. RAC:n edustaja on Michael Andersen oli pidättyväinen tuloksien suhteen ja totesi, että selektiivisyyden parantaminen on kaikkien etu ja kalastus etenkin ajaa sivusaaliin vähentämisen tavoitteita.
”Selektiivisyys ei vielä ole sillä tasolla kuin pitäisi”, kertoo kokouksen puheenjohtaja Reine Johansson. ”Tapaaminen Karlskronassa kertoo, onko hanke vienyt asiaa eteenpäin vain ei”.
Epäilystä asian suhteen oli käydyssä keskusteluissa. Poisheittokielto tulee olemaan haaste suhteessa selektiivisyyden tekniikoihin. Esille tuli myös ekologinen näkökulma ja kysymys, onko selektiivisyys tarpeen ja tähän kokousedustajat kaipasivat tieteellistä esimerkkiä. Näkemyksiä esitettiin myös suuntaan, että meriekosysteemiä tulisi rasittaa tasaisesti eikä vain yhtä osaa, mikä vaarantaa tasapainon. Ajatus johtaa kuitenkin mahdottomuuteen kalastuksen järjestyksen kannalta, koska sellaisia pyydyksiä ei ole joilla pyydettäisiin tasaisesta kaikkea.
BS RAC on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on vähentää kalastajien onnettomuuksia Itämerellä. Rahoitusta haetaan yhteistyössä Ruotsin ammattikalastajien kanssa joka vastaisi käytännöistä. Henrik Svenberg tähdensi, että he ovat linkki RACin ja rahoituksen välissä. Nyt keskitytään rahoituksen hakuun ja syksymmällä olisi aika epämuodolliselle työryhmälle.
Yleiskokous
Kokouksen puolalainen kunniapuheenjohtaja Steve Karnicki kertoi, että viimeinen vuosi oli vaikea yhteisen kalastuspolitiikan rakentamisen johdosta. RAC toimi ja oli aktiivinen mikä oli positiivista. ”RAC on siis elossa ja aktiivinen”, tähdensi puheenjohtaja.
Päivän dramaattisimmasta puheenvuorosta vastasi lohityöryhmän puheenjohtaja Gunnar Asplund. Hän raportoi että lohi on poliittinen kala ja tämä on näkynyt yhä selvemmin tänä vuonna. Hän oli alun perin uskonut, että komissio olisi kuunnellut työryhmässä pohdittuja ohjeita, mutta yhtään asiaa ei ole mennyt eteenpäin kuuden vuoden aikana kun työtä on tehty. Lohen monivuotinen kannanhoitosuunnitelma ei edennyt, vaan rinnalle on rakennettu mekanismeja vain suojelun edistämiseksi, vaikka suunnitelmissa piti toimia myös kalastuksen ehdoilla. Nyt on kalastus tapettu. Asplun kertoi, että hänellä itsellään Ruotsissa ei ole vieläkään tietoa jatkuuko kalastus ollenkaan, vaikka rysien laskuaika on käsillä. Kiintiö on työryhmän toiminnan aikana puolittunut ja hän onnitteli vapaa-ajan kalastajia, että ovat onnistuneet tavoitteissaan täydellisesti.
Asplund esitti kokoukselle työryhmän puheenjohtajana. että työryhmä lopetetaan. Työllä ei ollut muuta merkitystä kuin kalastuksen vähentäminen. Tähän esitykseen on myös yhtynyt työryhmän raportoija Kjell Nybacka.
”Lohi on säälittävä ja huolestuttava asia, ja tiedämme mitä komissiossa on tehty. Täytyy kuitenkin keskustella, mutta komissio on pettänyt lupaukset eikä ole nyt mitään mallia edetä”, jatkoi aiheesta Reine Johansson. Hän myös valitteli, että myös poliittisia elementtejä on ollut mukana hidastamassa prosessia. Monimutkaisten suunnitelmien selittäminen kalastajille ja tavallisille ihmisille on vaikeaa, mutta suunnitelmat pitäisi rakentaa sellaisiksi että ne ymmärryttäisin.
Kokouksen puheenjohtaja ilmoitti, että ExCom tekee aikanaan päätöksen lohityöryhmän jatkosta. Hän ei pidä kuitenkaan peliä menetettynä vaan että SAP tulee ja työtä pitäisi hänen mielestään jatkaa. Hän kuitenkin kiitti vuosien työstä.
Kokous käsitteli ja vahvisti joukon käytännön asioita. Reine Johansson valittiin jatkamaan RACin puheenjohtajana ja kunniapuheenjohtajana jatkaa Steve Karmickyn. Liettuan edustus ExComnissa johti äänestykseen, joka oli ensimmäinen BS RAC:n historiassa. Äänestyksen voitti Lithuanian Fisheries Produsers Association. RAC:iin liittyi uusi jäsen, vasta perustettu Ruotsin turskankalastajien tuottajajärjestö.
