Vastuullisuus kalatoimialalla

Kala on ollut suomalaisille tänä vuonna kuuma puheenaihe. Mitä kalaa kuluttajan tulisi suosia, mitä kalaa välttää? Uhkaako kalastus kalakantoja, kuormittaako kalakasvatus, toimiiko kalakauppa vastuullisesti? Näitä teemoja pohdittiin 16.11. Helsingissä kalatoimialan ajankohtaispäivässä, Kalafoorumissa, johon osallistui liki sata kala-alan toimijaa ja päättäjää.

Toimittaja Pekka Seppänen johdatteli paneelikeskustelua Kalafoorumissa 16.11.

Pro Kala ry:n syyskuussa teettämän ”Kala suomalaisten ruokapöydässä” -kuluttajakyselyn perusteella 93 prosenttia suomalaisista syö kalaa ja 81 prosenttia haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän. Suomalaiset kuluttajat myös luottavat kala-alaan. Kala-alan toimintaa pitää vastuullisena 59 prosenttia kuluttajista ja lähes saman verran, 56 prosenttia näkee ammattikalastuksen parantavan Itämeren tilaa. Kuluttajilta kysyttiin myös miten hyvin he tuntevat WWF:n kalaoppaan suositukset. Vastaajista 52 prosenttia ei ollut tietoinen suosituksista, 24 prosenttia oli tietoinen, mutta ne eivät vaikuttaneet heidän ostopäätöksiinsä ja 24 prosenttia ilmoitti pyrkivänsä suositusten noudattamiseen.

– On tärkeää huomata, että kuluttajat luottavat vahvasti kotimaiseen kalaan, vaikka kalakantojen riittävyydestä meillä ja maailmalla on julkisuudessa puhuttu tänä vuonna todella paljon. Suomessa vastuullisuuden eteen on tehty jo vuosia töitä koko toimialalla. Vaikka Suomessakin on uhanalaisia kalalajeja, joita tulee suojella, kaupan kalatiskiin tuleva kotimainen kala on vastuullisesti tuotettua, linjasi kuluttajakyselyn tuloksia Kalafoorumissa esitellyt Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Suomalaisen kala-alan vastuullisuuteen uskotaan myös maa- ja metsätalousministeriössä.

– Suomalaisessa ruokaketjussa vastuullisuus on itsestäänselvyys. Niin ympäristö-, ruokaturvallisuus- kuin hyvinvointiasiat on otettu huomioon koko kalan tuotantoketjussa. Vastuullisuus on tämän päivän kuluttajille todella tärkeä asia ja on hyvä, että asiasta keskustellaan elinkeinon sisällä, sanoi MMM:n terveiset Kalafoorumiin tuonut osastopäällikkö Ritva Heinonen.

Mitä vastuullisuus on?

Vastuullisuus on haasteellinen käsite. Erityisesti kalatoimialan vastuullisuudesta puhuttaessa tuijotetaan helposti vain ympäristövastuuseen eikä hahmoteta vastuullisuuden kaikkia ulottuvuuksia. Tutkija Jaana Kotro Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta esitteli puheenvuorossaan suomalaisen ruokaketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta.

– Ympäristövastuu on yksi vastuullisuuden ulottuvuus, mutta myös tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja talous ovat yhtäläisiä vastuullisen toiminnan osa-alueita joista toimijoiden on huolehdittava, summasi Kotro.

Siika ja lohi puhuttavat

Luonnonsuojelujärjestö WWF:n alkuvuonna julkaisema ”Meren herkkuja – kuluttajan kalaopas” sai suomalaisen kalakaupan sekaisin. WWF merkitsi vaellussiian ja Itämeren villilohen liikennevaloista tutulla punaisella valolla eli niiden syöntiä tulisi välttää. Syöntisuositukset pysäyttivät käytännössä kotimaisen villin siian ja lohen kaupan. Koska vaellussiikaa on käytännössä erittäin vaikea erottaa muista kalastusta kestävistä siikalajeista, moni kauppias lopetti kaiken luonnonsiian ostamisen. Samoin kalastajien rysiin uineet lohet jäivät myymättä.

– WWF:n tavoite on, että kalaa on tarjolla myös tulevaisuudessa. Jos toteamme jotkut kalalajit uhanalaisiksi, emme voi suositella, että kuluttaja niitä söisivät. Kulutuspaine on ohjattava kestävästi kalastettuihin kaloihin. Tehtävämme on toimia ekologisen kestävyyden puolesta. Silloin suosituksemme eivät aina ole linjassa kala-alan etujen kanssa, selvitti WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

WWF:n suositukset eivät saa ymmärrystä kalastajilta. Itämereen istutetaan vuosittain 18 miljoonaa siikaa ja 2 miljoonaa lohta. Kalastajien pyydyksiin tästä jää vain murto-osa.

– Suomalainen rannikkokalastus tapahtuu pienillä aluksilla. Kalastus on erittäin vastuullista. Pyyntimäärät eivät ole uhka kalalajeille. Ongelma on enemmän siinä, että vaelluskaloilla ei ole enää luontaisia lisääntymispaikkoja, muistutti Suomen ammattikalastajaliiton puheenjohtaja, ammattikalastaja Olavi Sahlsten.

– Julkisesta keskustelusta saa helposti sen käsityksen, että ammattikalastusta rajoittamalla pystyttäisiin ratkaisemaan uhanalaisten kalalajien tulevaisuus, vaikka todelliset syyt ja ratkaisut löytyvät aivan muualta, jatkaa Sahlstén.

Kalankasvatus on tarkkaan valvottua

Suomalaisella kalankasvatukselle vastuullisuus kuuluu arkipäivän työhön.

– Suomessa kalankasvatus on yksi maailman valvotuimpia. Tuotanto vaatii ympäristöluvat ja jo ne itsessään säätelevät hyvin tarkkaan, miten, missä, minkä verran ja millä tavalla kalaa kasvatetaan. Samoin omavalvonta edellyttää kaiken toiminnan tarkkaa kirjaamista. Elinkeino on itse tehnyt hartiavoimin vastuullisuuden toteutumiseen. Ennen vanhaan kirjolohikilon tuottamiseen tarvittiin 4 kiloa rehua, tänä päivänä siihen riittää kilo rehua. Kalankasvatus on vähentänyt kuormitustaan 2000-luvulla Itämeressä yli 25 prosenttia. Kalatauteja torjutaan ennaltaehkäisevästi rokottamalla kalat. Antibioottien käyttö on pudonnut murto-osaan entisestä, muistutti Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Johan Åberg.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erityisasiantuntija Unto Eskelinen muistutti, että kalankasvatus nähdään tärkeänä osana ruokavarmuuden turvaamisessa koko EU:ssa.

– Suomessa ei toteudu todellinen vastuullisuus ennen kuin se otetaan osaksi poliittisia tavoitteita. Jos Suomessa on mahdollisuus tuottaa kuluttajille terveellistä ja puhdasta kalaa lähiruokana, sen eteen on tehtävä poliittisia päätöksiä. Ala tarvitsee kasvumahdollisuuksia eikä jatkuvaa rajoittamista, Eskelinen korosti.

Eettisyyslupaus asiakkaille

Huoli kalakantojen kestävyydestä vaikuttaa kauppaketjujen toimintaan. Kalatiskiin päätyvät kalalajit mietitään nyt huolella.

– Olemme antaneet lupauksen asiakkaille, että kaikki tarjolla oleva kala on turvallista ja eettisesti tuotettua. S-Ryhmässä arvioimme tarkkaan ostokriteerit koko kalavalikoimalle. Haluamme olla myös mukana kehittämässä kotimaista kalataloutta. Olemme muun muassa mukana MMM:n kokoamassa siiankalastusta kehittävässä työryhmässä, kertoi S-Ryhmän vastuullisuuspäällikkö Lea Rankinen.

Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Anna Vainikainen muistutti, kuinka suomalaisten suhde kalaan tulee ”laiturin nokalta”.

– Suuri osa suomalaisesta kalastaa itse ja suhde kalaan on romanttinen. Ammattimaisesti hoidetussa elinkeinossa asiat ovat erilaisia. Jos halutaan hyödyntää esimerkiksi nyt vähällä käytöllä olevia särkikaloja, sitä varten on tehtävä suuret investoinnit ja pitkäaikaisesti työtä. Silloin lopputuotteellakin on hintaa, vaikka kalan lähtöhinta olisi edullinen. Toimiiko kuluttaja vielä silloinkin vastuullisesti ja suosii ekologista lähiruokaa?, Vainikainen kysyi.

Kalafoorumin paneelikeskusteluun osallistuivat Unto Eskelinen (RKTL), Matti Ovaska (WWF Suomi), Lea Rankinen (S-ryhmä), Kukka Ranta (Kalavale -kirjan kirjoittaja), Olavi Sahlstén (SAKL) ja Anna Vainikainen (ETL). Puheenjohtajana toimi Pekka Seppänen.

Kuvat Mika Remes

www.prokala.fi