Reposaaressa merkittiin vaellussiikoja uutta tutkimusta varten

Syksy on tuonut mukanaan sateen ja tuulen ohella Kokemäenjoelle uuden tutkimushankkeen. Luonnonvarakeskus (Luke) merkitsee tutkimusta varten noin viisikymmentä siikaa vatsaonteloon laitettavilla lähetinmerkeillä. Merkintä tehtiin Reposaaressa lokakuun alussa ja seuranta jatkuu niin kauna, kuin olosuhteet sallivat.

Siiat on pyydetty lähivesiltä Heikki Salokankaan toimesta rysillä. Kalat kuljetettiin suoraan Reposaaren kalasatamaan, missä LUKE:n tutkija Lari Veneranta ja tutkimusinsinööri Hannu Harjunpää odottivat merkintävarusteet valmiina. Kokemäenjokeen istutetaan vaellussiikaa ja merkittävät kalat ovat suurelta osin näitä yksilöitä, mutta myös luonnossa lisääntymistä on joessa todettu. Veneranta kertoi, että vaellussiian kutualueista on hyvin niukasti tutkimustietoa verrattuna esimerkiksi taimenesta tai lohesta selvitettyihin asioihin.

Veneranta kertoi, että merkki lähettää tasaisin väliajoin kalan yksilöivää äänisignaalia 69 kHz taajuudella ja ääntä ei ihminen kuule. Merkittyjen kalojen liikkeitä seurataan jokeen asennetuilla vastaanottimilla, mikä tunnistaa kalassa olevan merkin lähettämää ääntä ja tallentaa havaintoajankohdan. Se pystyy tunnistamaan lähetinmerkin äänen satojen metrien etäisyydeltä.

Merkinnän jälkeen siiat päästetään takaisin veteen. Reposaari on Kokemäenjoen vesistön ja meren välissä, ja oletus on, että kalat lähtevät nousemaan joessa kohti kutualueitaan. Kalan lähettämän äänisignaalin vastaanottavia laitteita on laskettu Porin kaupungin kohdalta aina Harjavallan padolta asti noin kilometrin välein. Lisäksi jokisuuhun merelle on laitettu vastaanottimia, joilla pyritään todentamaan merkittyjen kalojen liikkeet joesta merialueelle.

Tuulinen ja sateinen sää ei juuri haitannut kokeneita tutkijoita, ja työ sujui rutiinilla. Veneranta kertoi, että vastaanottimet pidetään joessa marraskuulle saakka, mikäli olosuhteet sallivat. Merellä laitteet ovat seuraavaan kesään asti, jotta vaellusta merelle voidaan seurata talven yli.

Kokemäenjoki on ollut padottuna jo vuosikymmeniä, ja virtauksen säännöstely on tehnyt vaelluskalojen kutumahdollisuuksista vaikeita. Veneranta kertoo, että tämän merkintähankkeen tavoitteena on tunnistaa siikojen kutualueet ja arvioida niiden määrää kutualueiden kunnostamiseksi tai kutuun sopivan alueen kasvattamiseksi. Nykyisellään tiedetään, että siian kutua tapahtuu mereltä katsottuna alimman voimalaitoksen läheisyydessä, mutta todennäköisesti kutupaikkoja on muuallakin joen alaosalla, kertoo tutkija. Työt toteutetaan ELY-keskuksen rahoittamassa Kokemäenjoen vaellussiikojen akustinen merkintä -hankkeessa.