Melan neuvottelukunta Taivassalossa

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen MELA:n kalastajien ja poronhoitajien neuvottelukunta teki kokousmatkan Saaristomerelle Taivassaloon ja Uuteenkaupunkiin teemana ammattikalastus merellä.

Säät suosivat matkaa ja Taivassalon kalasatamaan tutustuminen tapahtui lämpimässä auringonpaiseessa. Useita rysäveneitä oli purkamassa päivän saalistaan ja kalastaja Reima Salonen kertoi vieraille silakan rysäpyynnistä ja purkutapahtuman tekniikasta. Salosen mukaan saaristoon on tullut hyvin silakkaa, mikä näkyy niin saaliin määrässä kuin laadussakin.

Kalastaja Reima Salonen kertoo kalastuksen viimeiset kuulumiset vieraille

Vieraat tutustuivat Länsi-Rannikon Kala Oy:n laitokseen toimitusjohtaja, kalatalousneuvos Anssi Päivärinnan opastuksella. Laitos toimi täydellä teholla lajitellen ja pakaten juuri rantaan tullutta silakkaa Venäjälle vietäväksi. Päivärinta kertoi, että he aloittivat samalla paikalla nykyisellä konseptilla vuonna 1988 jolloin tilaa oli noin 400 neliömetriä. Nykyinen kiinteistä on 7 700 neliötä ja vakituisesti on väkeä töissä noin 25.

”Viime vuonna nousi ensi kertaa silakan hinta. Muutama vuosi sitten tuntui että kaikki loppuu, mutta nyt näyttää silakan osalta paremmalta. Tähän toki vaikuttaa myös turkisteollisuuden positiiviset näkymät, mutta kyllä elintarvikkeeksi myös menee nyt kalaa paremmin kuin aikaisemmin,” valisti toimitusjohtaja vieraitaan. ”Elintarvikelaatu niin kalastuksessa kuin kalankäsittelyssä on ehdoton edellytys, ja sillä on saatu myös markkinoita.”

Toimitusjohtaja Anssi Päivärinta esittelee laitoksensa toimintaa vieraille

MELA:n toimitusjohtaja Päivi Huotari oli tyytyväinen kierrokseen. Hän kiitti kalatalousneuvosta hyvästä tietopaketista ja totesi, että töitä laadun ja logistiikan kehittämiseksi on tehty.

Huotari kertoi, että MELA:n työnä on pitää kalastajienkin sosiaaliturvasta kiinni. Viime aikojen tilastot kuitenkin kertovat karua kieltään vakuutettujen määrän vähenemisestä. Enää heitä on merellä ja sisävesillä 660 ja tässä luvussa ovat mukana myös perheenjäsenet. Myös keski-ikä on hänen mielestään huolestuttavan korkea, lähes 51 vuotta kun esimerkiksi poromiehillä se on 47. Myös heidän tilastonsa kertovat saman ilmiön kuin on vallalla muutenkin elinkeinossa eli nuoria yrittäjiä ei alalle tule.

”Huolta kuitenkin herättää vähenevän vakuutettujen määrän lisäksi heidän varsin alhainen osuus työterveyshuollon piirissä joka on pienempi kuin maaseutuyrittäjillä keskimäärin,” kertoi toimitusjohtaja Huotari. 

Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvia palvelukokonaisuuksia ovat ennalta ehkäisevä työterveyshuolto ja sairaanhoito, ja työterveyshuoltoon voi liittyä 18–67-vuotias maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti vakuutettu kalastaja. Kalastajan tukena toimii maatalousyrittäjien työterveyshuolto, joka auttaa ylläpitämään ja parantamaan työkykyä, ehkäisemään työperäisiä sairauksia ja ohjaa yrittäjän tarvittaessa kuntoutukseen. Työterveyshuolto on myös jatkuvaa toimintaa. Järjestelmään liittymisen yhteydessä tehtyä työpaikkakäyntiä ja terveystarkastusta seuraa useimmiten parin vuoden kuluttua terveystilanteen kartoitus uudelleen sekä työolohaastattelu. Työterveyshuollon vuosikustannukset ovat olleet viime vuosina keskimäärin 50-100 euroa / yrittäjä.

Laajemmin tietoa kalastajien työterveyshuollosta löytyy täältä: http://www.ahven.net/ammattikalastus-tyoterveys

Toimitusjohtaja Päivi Huotari kertoi neuvottelukunnan tervehdyksen kalatalousneuvokselle

Taivassalosta neuvottelukunta jatkoi Uuteenkaupunkiin ja siellä kalasatamaan vastaanottamaan troolari Olymposta ja tutustumaan sen lajittelulaitokseen. Sieltä matka jatkui Pyhämaalle, rannikkokalastajan yksityinen ranta, jossa yrittäjä Veli-Matti Rantamaa esitteli toimintaansa.