Vakkasuomen kalastajatyöryhmä pohtimassa tulevaisuutta.
Ammattiopisto Livian Kalatalous- ja ympäristöopisto järjesti helmikuun alkupuolella ammattikalastajille suunnatun tiedotus- ja koulutusseminaarin Viking Amorellalla. Seminaarista on 12 vuoden aikana kehittynyt Suomen suurin ammattikalastajatapahtuma, ja tälläkin kertaa mukana oli 56 ammattikalastajaa Merikarvian ja Kemiönsaaren väliseltä alueelta. Seminaarien toteuttamiseen on saatu tukea EU:n kalatalousrahastoista.
Ohjelmassa oli ryhmätyö, jossa kalastajien tuli miettiä oman toimialueensa kalastuksen vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Ideoita pyydettiin myös siihen, miten kalastajat voivat itse kehittää toimintaansa ja mihin tarvitaan viranomaisten tai muiden tahojen apua. Kehittämisen suurimmat esteetkin mainittiin. Kalastajaryhmät edustivat Satakunnan, Vakka-suomen, Saaristomeren ja Turunmaan alueita.
Jokainen ryhmä nimesi alueensa suurimmiksi vahvuuksiksi hyvät kalakannat, kotimaisen kalan hyvät markkinat sekä kalastajien ammattiosaamisen. Kalastuksella on pitkät perinteet, ja kalastus on monipuolista. Kuluttajien arvostamaa elintarviketta markkinoille tuottava arvoketju on vahva ja kuntien asenne elinkeinoa kohtaan myötämielinen.
Suurimmat mahdollisuudet liittyvät uuteen teknologiaan ja innovaatioihin. Laatutyö on takuu, ja lähiruoka tulevaisuuden tuote. Kalastajat näkivät mahdollisuuksia myös silakan ja kuoreen rannikkokalastuksessa sekä poistokalastuksessa. Yhteistyön merkitystä korostettiin. Joillekin keskittyminen suoramyyntiin on tulevaisuuden strategia.
Apua mahdollisuuksien toteuttamiseen tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Kehittämishankkeiden ja investointien rahoitus, kalastusoikeudet ja kalastuksen sijainninohjaus sekä kutualueiden kunnostus ovat tärkeitä tukitoimia. Tutkimuksen tulisi paremmin palvella elinkeinon tarpeita. Tiedonvaihdon tärkeyttä korostettiin erityisesti viranomaisen suhteen, jolta toivottiin myös apua säädösten ja ohjeiden ”suomentamisessa”.
Elinkeinon kehittymisen suurimmiksi esteiksi katsottiin WWF ja ympäristöviranomaiset sekä päätökset, jotka tehdään yksinomaan luonnonsuojelun perspektiivistä. Vahinkoeläimet estävät kalastuksen monilla alueilla kokonaan. Muita ulkopuolelta tulevia esteitä ovat jäykkä ja hidas byrokratia, kalastuksen rajoitukset, rantojen sulkeutuminen ja sosiaalisessa mediassa vellova ammattikalastajavastaisuus. Alan sisäisiksi kehittämisesteiksi mainittiin toimijoiden korkea ikä ja jatkajien puuttuminen, uuden vastustaminen ja riippuvaisuus yhdestä saalislajista.
Yhteenvetona ryhmätyön tuloksista voidaan todeta, että runsaat kalavarat, kuluttajien arvostama tuote ja kalastajien vankka ammattitaito ovat vahvuuksia, jotka muodostavat alan kehittämisen selkärangan. Ala voi kehittyä uuden teknologian, laatutyön ja yhteistyön avulla, mutta ulkopuolista apua tarvitaan erityisesti viranomaisen ja tutkimuksen taholta. Mikäli vahinkoeläinkantojen kasvuun ei puututa ja luonnonsuojelu nähdään yleisemminkin vain itseisarvona ottamatta huomioon kokonaisuutta, elinkeino voi jäädä yhteiskunnan muiden prioriteettien jalkoihin.
Lähde: Tiedote 13.2.2014
Lisätietoja:
Maria Saarinen
Ammattipisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto
maria.saarinen@livia.fi
puh. 045 6722 688
