Porissa on järjestetty vuodesta 2006 alkaen kesäisin Suomi-areena ja se on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Ympäristöaiheet ja kalastus sekä kotimainen ruoka ovat olleet usein tilaisuuksien aiheena, ja tällä kertaa Puhtaan meren puolesta ry toi Porin torille asiantuntijoita keskustelemaan Itämerestä. Teemana olivat, että tehdäänkö ilmasto- ja kiertotaloushypetystä nyt vesistöjen kustannuksella. Miksi, mitä meri tästä ajattelee ja voisiko asioita tehdä paremmin?
Tilaisuuden juonsi PMP ry:n puheenjohtaja Marja Tomberg (vasemmalla), ja keskustelijoina olivat ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusasiantuntija Outi Lankia, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Anna Soirinsuo, SYKE:n kehittämispäällikkö ja meribiologi Juha Flinkman sekä kalastaja Heikki Salokangas.
Tomberg aloitti kierroksen pyytämällä jokaiselta keskustelijalta lyhyen luonnehdinnan, mikä on oma suhde Itämereen. Kokoonpano oli tietenkin rakennettu niin, että omakohtainen kiinnostus paljastui heti eikä painottunut vain leipätyön velvoitteisiin. Näissä keskusteluissa luisutaan herkästi yleisluonteisiin jaaritteluihin, mutta juontaja piti keskustelun sujuvasti raameissa ja satapäinen yleisö pysyi hyvin juonessa mukana.
Ensimmäinen varsinainen kysymys ja aihe oli Itämeren tilan kehitys viiden vuoden perspektiivillä. Tästä kaikki olivat samoilla linjoilla, että ravinteiden lisääntyminen on huolestuttavaa, etenkin Selkämeren tilan negatiivinen muutos. Tästä Flinkman esitteli monipuolisen katsauksen.
Enemmän kriittisempää sävyä toi juontaja mukaan kysymällä, mitä mieltä keskustelijat ovat uuden akkuteollisuuden syntymisestä, ja yritysten tavoitteista päästää jätevedet vesistöihin. Tomberg alusti aihetta kertomalla Harjavallan tehtaasta ja tiukennetusta ympäristöluvasta, mikä johti tehtaan tekniikan muuttamiseen suljetun kierron prosessiksi. Lankia kertoi Haminan suunnitteilla olevasta tehtaasta ja sen tavoitteesta päästää prosessivedet Suomenlahteen, ja vertasi tätä Talvivaaraan, mutta vielä suuremmassa mittakaavassa. Flinkman esitti jatkoksi, ettei tällainen toiminta ole nykypäivää ja ylitarkastaja Soirinsuo kommentoi, ettei tuollainen lupa mene läpi. Tämä sai aikaiseksi ensimmäiset aplodit yleisöltä.
Kolmas aihe ja ehkä Porissa Selkämeren rannalla kiinnostavin, oli tuulivoimarakentaminen merelle. Salokangas toi esille edellisen hallituksen ajatuksen siitä, että Selkämerestä tulee tuulivoiman myötä uusi Persianlahti. Hän itse näki tilanteen huolestuttavana siksikin, että kun Selkämerelle ei kohdistu sotilaallisia eikä taloudellisia intressejä, nähdään se joutomaana rakentaa tuulivoimaa ja tänne sopii tulla kuka vain.
Flinkman toi pitkän kokemuksen tuomalla äänellä esille, että emme tiedä riittäväsi avomerirakentamisen ekologisista vaikutuksista. Tämän kuittasivat kaikki keskustelijat ja Flinkman jatkoi ajatusta ehdottamalla, että meille perustettaisiin heti tutkimusprojekti, jolla selvitettäisiin tulevia vaikutuksia. Esimerkkinä hän kertoi kaapelien aiheuttamista induktiokentistä, jotka ohjaavat merieliöstöä ja vaikuttavat siten esimerkiksi kalojen liikkeisiin.
Aika näyttää, syntyykö tuollaista ryhmää ja avautuuko meriympäristön paremmin huomioiva keskustelu. Käyty aurinkoisen päivän areenapaneeli oli varsin onnistunut ja virkistävää vaihtelua tähän saakka vain positiivisia investointeja korostavalle hypetykselle, joita kuultiin esimerkiksi juuri aiemmin päättyneessä tilauudessa.
