Itämeren pääaltaasta on työntynyt Suomenlahdelle ja myös Selkämerelle ravinteikasta vettä. Tulevana kesänä saattavat taas levät kukkia.
Syksyn idänpuolen tuulet ja joulu–tammikuun vaihtelevat tuulet nostivat Itämeren pohjanteista runsaasti fosforipitoista vettä Suomen merialueille.
Suomenlahden fosforipitoisuus on ennätyksellisen korkea, vaikka kotimainen ravinnekuormitus onkin viime vuosina merkittävästi pienentynyt, todetaan Suomen ympäristökeskuksen Syken tiedotteessa.
Aranda selvitti Suomen merialueiden tilaa 18.1.–4.2. tehdyllä tutkimusmatkalla. Se totesi pintaveden fosforipitoisuuden kohonneen itse asiassa vielä enemmän Selkämerellä.
Myös Saaristomeren ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa vesi on aiempaa fosforipitoisempaa kuten tutkimuskartat Arandan viime ja tämän vuoden matkoilta osoittavat.
Pintaveden korkea fosfori lisää puolestaan riskiä leväkukintoihin tulevana kesänä.
Itämeren pääaltaan happitilanne on heikentynyt pitkään. Kun Pohjanmereltä on tullut kahtena edeltävänä talvena suolapulsseja, ne ovat työntäneet Itämeren syvänteiden ravinteikasta ja vähähappista vettä Suomenlahden suulle samoin kuin Selkämerelle.
Pitkään jatkuneet idänpuoleiset tuulet lisäsivät syksyllä virtausta Itämeren pääaltaasta Suomenlahdelle. Kun joulu–tammikuussa tuuli vielä kovaa, lahden vedet sekoittuivat ja fosforia nousi myös pintakerroksiin.
Itämeren pääaltaan huono tila yhdessä säävaihteluiden kanssa peittää aika ajoin alleen maalta tulevan fosforikuormituksen vähennykset Suomenlahdella, tiedotteessa todetaan.
”Veden ravinnepitoisuus on alentunut erityisesti itäisellä Suomenlahdella, jonka valuma-alueelle on viime vuosikymmenellä kohdistettu merkittävimmät ravinnekuormituksen vähentämistoimet”, johtava tutkija Kai Myrberg Sykestä sanoo.
Hän muistuttaa, että maalta tulevan ravinnekuorman pienentäminen on silti edelleen tärkeää, koska se parantaa meren tilaa pitkällä aikajänteellä.
Lähde: MT 25.2.2017
