Kotitarvekalastus kattaa kotimaisen kalan kulutuksesta yli 40 prosenttia. Seuraavaksi eniten syödään kasvatettua kalaa. Ammattikalastajien saaliin osuus jää alle 30 prosenttiin eli noin kiloon per suomalainen vuodessa.
Kuluttajat ja kalaa jalostava teollisuus ovat koukussa halpaan norjalaiseen loheen.
Tuhansien vesistöjen äärellä asuva suomalainen syö vuodessa neljä kiloa kotimaista kalaa. Siitä liki kaksi kiloa on narrattu kotitarpeiksi. Kalankasvatuslaitoksilta on peräisin runsas kilo ja ammattikalastajilta kilo. Kalastajien saalis päätyy valtaosin rehuksi ja vientiin.
Yli 70 prosenttia noin 15 kilon vuotuisesta kulutuksesta on ulkomaista kalaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kulutustilasto on peräisin vuodelta 2014.
Kalaa tuodaan yli 370 miljoonalla eurolla
Luke julkaisi tänään torstaina kalan ulkomaankauppatilaston vuodelle 2015. Sen mukaan Suomeen tuotiin 112 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita. Määrästä 72 miljoonaa kiloa oli elintarvikekalaa ja 40 miljoonaa kiloa rehua.
Tuonnin kokonaismäärästä puolet on peräisin Norjasta, josta tuodaan pääasiassa merilohta sekä katkarapuja ja sillivalmisteita.
Kaikkiaan kalantuonnin arvo, 374 miljoonaa euroa, pieneni viime vuonna edellisvuodesta liki viisi prosenttia.
Teollisuus riippuvainen Norjan lohesta
Yli neljännes kuluttamastamme kalasta on tasaisesti saatavaa ja edullista norjalaista kasvatettua lohta.
Kotimaista kalaa pitäisi saada tarjolle enemmän, jotta sen kulutus voisi kasvaa. Usein kotimaiset kalat ovat sesonkituotteita ja niistä on pulaa.
Luonnonkalan tarjontaa on heikentänyt ammattikalastuksen hiipuminen. Saaliiseen vaikuttavat myös keliolot ja kuormaa verottavat haittaeläimet. Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen kertoo, että viime vuonna rannikkokalastuksen saalis putosi neljänneksen edellisvuodesta.
Sen sijaan sisävesillä saaliit ovat hieman kasvaneet hajanaisesta kalastajakunnasta huolimatta.
Kalanviljelypuolella kaivattaisiin lupapolitiikan hölläämistä tuotannon kasvattamiseksi. Vielä 90-luvun alussa kalanviljelyn arvo oli 100 miljoonaa euroa ja Suomi paistatteli maailman suurimpana ison kirjolohen tuottajamaana. Nyt tuotannon arvo on romahtanut 55 miljoonaan euroon.
Silakat päätyvät rehuksi ja vientiin
Valtaosa tuontikalasta ostetaan kaupan kalatiskistä tuoreena. Tonnikalasäilykkeitä kuluu vuodessa alle kaksi kiloa per henki. Partasen mukaan suomalaiset ostavat melko vähän pakastettuja kalatuotteita, joista pääosa on ulkomaisia.
Kuluttaja ei juuri kaipaa eksoottisia eväkkäitä. Esimerkiksi ravintoloiden lounaslistoilla toisinaan vierailevaa pangasiusta eli haimonnia tuotiin tullitilaston mukaan viime vuonna pakastettuna noin 130 000 kiloa. Yleisin alkuperämaa oli Vietnam. Partanen pitää määrää pienenä.
Ympäristöjärjestö WWF ohjeistaa Kalaoppaassaan kuluttajia suosimaan kestävästi pyydettyjä lajeja ja kotimaisia kaloja. Kulutusta olisi hyvä kääntää suurista petokaloista pieniin ja nopeakasvuisiin lajeihin, kuten silakkaan ja särkikaloihin. Nyt särkikaloja ei juuri hyödynnetä ja iso osa silakkasaaliista menee rehuksi tai vientiin.
