Lämpimät hylkeennahkatuotteet käyvät pohjoisen pakkasissa hyvin kaupaksi. Suomessa olisi materiaalia omastakin takaa, mutta EU:n kauppakiellon vuoksi ainoastaan grönlantilaisen hylkeennahan myynti on sallittua.
Talven tullessa ja pakkasten paukkuessa kauppias Pekka Halonen pistää kauppa-autonsa käyntiin ja lähtee kiertämään pitkin Saamenmaata Suomessa ja Ruotsissa.
Pohjoisen väki on tottunut kunnollisiin hylkeennahasta tehtyihin karvalakkeihin ja pitävät niitä arvossa. Halonen on kulkenut jo parikymmentä vuotta kauppaamassa erilaisia tuotteita, mutta suurin kysyntä on ollut hylkeennahkatuotteilla.
– Jos katsotaan poromiehen käyttölakkia, niin hyljelakkihan se on, joka melkein kaikilla on päässä. Ja hylkeennahkakinttaat ja kengät.
Hylkeennahkapukineiden käsityömateriaalit Pekka Halosen yritys hankkii ulkomailta, nahat ovat peräisin Grönlannista vaikka Suomessakin metsästetään hylkeitä.
– Tämä ikävä kyllä ei ole suomalaista hylkeennahkaa. Hylkeennahat tulevat Grönlannista Tanskan kautta, josta ne myydään eteenpäin. Vähän nurinkuriselta tuntuu, kun meilläkin siinä olisi ihan lähivesillä valmista materiaalia, mutta sitä ei saa kaupalliseen tarkoitukseen hyödyntää, kertoo Halonen.
Tausta: EU kielsi Suomen osalta hylkeennahan myynnin vuonna 2015
Vuonna 2009 Euroopan unionin parlamentti päätti, että hyljetuotteita ei saa myydä eikä tuoda EU:n alueelle myyntiä varten.
Kiellosta säädettiin kaksi poikkeusta, joista toinen koskee Suomea. Sen mukaan Suomen markkinoille saa tuoda hyljetuotteita, jotka ovat peräisin pyynnistä, jonka ainoana tarkoituksena on meren luonnonvarojen kestävä kehitys. Tällaisia tuotteita saa myydä, mutta myynti ei saa tuottaa voittoa.
Toinen poikkeus koskee Grönlannin alkuperäiskansaa, inuiitteja. EU:n kauppakielto ei koske tuotteita, jotka ovat peräisin alkuperäiskansayhteisöjen harjoittamasta perinteisestä hylkeenpyynnistä.
Vuonna 2015 Euroopan parlamentti poisti toisen poikkeuksen. Parlamentti hyväksyi tuolloin kannan, jonka mukaan kalakantojen suojelua varten tapahtuvasta pienimuotoisesta hylkeenmetsästyksestä saatujen tuotteiden kauppa kielletään.
Suomessa hylkeet lisääntyneet, mutta pyytäjille siitä ei ole hyötyä
Suomessa merihylkeiden metsästyksellä ja saaliin hyödyntämisellä on pitkät perinteet. 1900-luvulla hylkeitä metsästettiin ilman säätelyä. Kantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi hylkeet rauhoitettiin 1980-luvun alussa. Kannat heikkenivät lähinnä ympäristömyrkyistä johtuvien lisääntymisongelmien ja liiallisen metsästyksen vuoksi.
Täysin kiellettyä hylkeenmetsästys oli Suomessa 16 vuoden ajan. Pyynti aloitettiin uudelleen vuonna 1998, koska hylkeet aiheuttivat kalataloudelle vahinkoja. Metsästyksestä tuli kuitenkin tarkoin säädeltyä. Riistakeskuksen mukaan nykyisin metsästyksen kohteena on erityisesti harmaahylje, jota metsästetään manner-Suomessa vuosittain noin 300‒500 yksilöä. Riistakeskuksen tietojen mukaan hylkeitä olisi pyydettäväksi asti, mutta vuonna 2009 voimaan tullut EU-kielto estää häntä myymästä hylkeennahkoja.
Kemiläinen Jouni Heinikoskella on pitkä kokemus hylkeenpyynnistä ja kalastuksesta Perämerellä. Heinikosken kokemuksen mukaan hylkeiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta, mutta niiden pyynti ei ole kannattavaa, koska pyydettyä riistaa saa myydä ainoastaan voittoa tavoittelematta edelleen mahdollisille ostajille. Heinikoski on huolissaan perinteisen pyyntikulttuurin loppumisesta, koska pyynti ei kannata.
– Valitettavasti näyttää siltä, että se taitaa painua unholaan koko ikivanha kulttuuri näillä reunaehdoilla millä nyt pelataan. On vaikeaa kuvitella, mistä siihen enää saadaan pyyntipainetta siihen hylkeelle. Jos sitä ei saa hyödyntää kaupallisesti, niin se on aina taloudellinen uhraus se keväinen hyljereissu, kertoo Heinikoski.
Hyljetuotteille kova kysyntä – Nahkojen tuonti vähenee koko ajan
Suomeen hylkeennahkojen tuomista on rajoitettu EU:n hyljeasetuksella, joka rajoittaa kaikista hylkeistä peräisin olevien tuotteiden tuontia EU:n alueelle. Vain harvoilla Grönlannissa ja Kanadassa toimivilla yrityksillä(siirryt toiseen palveluun) on oikeus tuoda hylkeennahkoja myyntiin EU:n alueelle.
Hylkeennahan väheneminen markkinoilla pakottaa nyt suomalaiset yritykset miettimään, mistä saada tarpeeksi hylkeennahkoja vastaamaan kysyntää. Pukineiden valmistajat joutuvatkin nyt etsimään korvaavia tuotteita karvalakin kyselijöille. Pekka Halonen ei ole vielä keksinyt, millä hylkeennahan voisi korvata.
– Jaa, löytyykö sitä semmosta, siinäpä se onki meillä, sitä ei mahda löytyä, arvelee Halonen.
Lähde: Yle 13.12.2017
