Konsekvenserna av den häckande storskarvens (Phalacrocorax carbo sinensis) snabba tillväxt har framförallt undersökts genom naturvetenskapliga studier av beroendeförhållanden mellan skarvens diet, fiskbestånd och vattenkvalitet, samtidigt som de socioekonomiska studierna varit få. Det här förhållandet har även bidragit till att socioekonomiska faktorer beaktats i mycket liten utsträckning i undantagsbedömningar.
Rapporten vill adressera det här underskottet genom att sätta in skarvfrågan i sin samhälleliga kontext. Socioekonomiska konsekvenser utreds dels genom en enkät riktad till yrkesfiskare i Österbotten, dels genom intervjuer riktade till lokalbefolkningen. Därutöver undersöker rapporten det finska förvaltningssystemet för storskarv.
Rapporten visar att det nationella systemet är starkt begränsande. Systemet uppfattar inte påverkan på de ekonomiskt mest relevanta processerna i dagens skärgårdssamhälle, nämligen olika typer av fritidssysselsättning. Även för fiskenäringens del är myndigheternas verktyg mycket trubbiga: medan undantagsprocesser utgår från undersökningar av fiskbeståndens tillstånd består skarvens påverkan på yrkesfiskeutövningen i första hand av att splittra fiskstim och skada fångsten i fångstredskapen. Rapporten presenterar skarvfrågan som ett wicked problem: en fråga som har relevans på många olika dimensioner samtidigt, till exempel, ekologiskt, ekonomiskt, socialt, kulturellt, och därför gör det mycket resistent till lösningar. Därför måste frågan hanteras genom att alla berörda intressenter får möjlighet att bidra med sin bild av verkligheten.
Merimetson (Phalacrocorax carbo sinensis) nopean kasvun seurauksista on lähinnä tehty biologisia tutkimuksia, missä on tarkasteltu keskinäisiä riippuvuuksia merimetson ruokavalion, kalakantojen ja veden laadun välillä, kun taas sosioekonomiset tutkimukset ovat olleet vähäisiä. Tämä tilanne on myös osaltaan vaikuttanut siihen että sosioekonomiset tekijät pääasiassa eivät kuulu poikkeuslupa-arviointiin.
Raportti vastaa tähän puutteeseen asettamalla merimetsokysymyksen oikeaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Pohjanmaan ammattikalastajille suunnattu kysely ja paikalliselle väestölle suunnatut haastattelut kuvailevat sosioekonomisia vaikutuksia. Lisäksi raportti tarkastelee suomen hallintajärjestelmän merimetson käsittelyä.
Raportti osoittaa, että kansallinen järjestelmä on hyvin rajoittava. Merimetson vaikutukset taloudellisesti tärkeimpiin prosesseihin nykypäivän rannikko- ja saaristoyhteiskunnissa, eli vapaa-ajan toimintaan, ovat järjestelmälle näkymättömiä. Myös kalastuselinkeinon osalta valtion työkalut ovat epätarkkoja: kun poikkeuslupa-arvioinnit perustuvat kalakantatutkimuksiin, vaikutus kaupalliseen kalastukseen ensisijaisesti koostuu kalaparvien hajottamisesta ja saaliksen vahingoittamisesta pyydyksissä. Raportissa merimetsokysymys esitetään ilkeänä ongelmana (wicked problem): ongelma, jolla on merkitys monella tasolla samanaikaisesti, esimerkiksi ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti, ja kulttuurisesti, ja on siksi erittäin vastustuskykyinen ratkaisuille. Sen vuoksi, ilkeä ongelma on käsiteltävä siten, että kaikenlaiset asiantuntijat ja sidosryhmät saavat mahdollisuuden osallistua ja antaa oman näkemyksensä todellisuudesta.
Lähde: Raportti, Nordberg, Kenneth, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Avaa tiedosto
