Kotimainen tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan kysyntään. Tutkimus auttaa saamaan alihyödynnetyistä kalavaroista enemmän irti.

KORONAVIRUSKRIISIN seurauksena Suomessa on herätty ruoan omavaraisuuden merkitykseen. Omavaraisuuden vahvistaminen on keskeinen keino varautua globaaleihin kriiseihin.

Kala on tärkeä ja terveellinen osa ruokavaliotamme. Kotimainen tuotanto ei kuitenkaan ole pystynyt vastaamaan kalan kasvaneeseen kysyntään. Kotimaisen kalan osuus kaupallisen elintarvikekalan kokonaiskulutuksesta on Suomessa vain 19 prosenttia.

Nykyinen hallitusohjelma pyrkii lisäämään kotimaisen kalan osuutta kulutuksesta edistämisohjelmalla, jota maa- ja metsätalousministeriö valmistelee yhdessä keskeisten toimijoiden ja tutkimuksen kanssa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikkeena käytettävän kotimaisen kalan käyttö vuoteen 2027 mennessä. Se edellyttää kotimaisen kalan tuotannon merkittävää lisäämistä.

ALKUTUOTANNON kasvun edellytyksiä on parannettava, jalostusastetta nostettava, kilpailukykyisiä tuotteita kehitettävä ja edistynyttä teknologiaa hyödynnettävä entistä tehokkaammin. Kalankasvatusta sekä silakan ja vajaasti hyödynnettyjen kalojen elintarvikekäyttöä on lisättävä.

Silakan vuosisaalis on noin sata miljoonaa kiloa, mutta elintarvikkeena Suomessa käytetään vuosittain vain noin neljä miljoonaa kiloa silakkaa. Silakasta ei ole osattu tehdä riittävän houkuttelevia ja kilpailukykyisiä tuotteita. Tähän ongelmaan etsitään vastauksia tutkimuksen avulla. Silakan haitta-ainepitoisuudet ovat pienentyneet oleellisesti, ja Itämeren silakkaa voi syödä huoletta. Se on ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöillä mitattuna ekologinen valinta. Saaliin mukana merestä poistuu vuosittain merkittävä määrä fosforia, ja tutkimukseen perustuva kanta-arvio varmistaa, että silakkakantoja ei liikakalasteta.

SISÄVESILLÄ on paljon alihyödynnettyjä kalavaroja. Markkinoilla on kuitenkin jo uusia sisävesikalasta valmistettuja tuotteita, joiden kysyntä on ylittänyt tarjonnan. Yksi ongelma on ollut sisävesikalan pieni koko. Pienen kalan käsittely ja valmistaminen kauppakuntoon ei ole perinteisillä menetelmillä kannattavaa.

Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää kalastuselinkeinon kanssa automaattista syöttö- ja perkuukonetta, joka pystyy käsittelemään myös pienet muikut, ahvenet ja särjet. Alihyödynnettyjä kaloja voidaan jatkojalostaa tuotteiksi ja siten luoda uutta liiketoimintaa kestävästi. Kun pyyntiä sisävesillä tehostetaan, tutkimustieto auttaa alueellisia toimijoita oikean kalastusmäärän mitoittamisessa sekä uusien käyttö- ja hoitosuunnitelmien teossa.

RANNIKKOKALASTUKSEN kehittämisen tärkeä edellytys on hylkeiden aiheuttamien saalisvahinkojen vähentäminen. Etsimme Lukessa yhdessä kalastuselinkeinon toimijoiden kanssa ratkaisuja tähän ongelmaan. Yksi lupaavimmista on liikuteltava ja ladattavilla akuilla toimiva hyljekarkotin, jonka kehitystyö on hyvässä vauhdissa. Myös merimetsojen aiheuttamien vahinkojen kartoittaminen ja estäminen vaatii laaja-alaista tutkimustyötä.

Kotimaista kalankasvatusta voidaan lisätä kestävästi hyödyntämällä uusia teknologioita avomeri- ja kiertovesikasvatuksessa. Ravinnepäästöjen vähentämiseen ja kiertotalouteen perustuvien kannustimien luominen on tärkeää. Uusia tuotantoalueita voidaan osoittaa tutkimustuloksiin pohjautuvan sijainninohjauksen avulla.

KALAN esikäsittelyssä ja jalostuksessa syntyy paljon perkuujäännöksiä. Näistä sivuvirroista voidaan valmistaa erilaisia korkean lisäarvon tuotteita, joita voidaan käyttää muun muassa kosmetiikassa, lemmikkieläinten rehuissa ja elintarvikkeissa. Tämä edistää sektorin kannattavuutta ja luo uutta liiketoimintaa.

Suomelle voi avautua myös uusia vientimahdollisuuksia, jos kalan tarjonta- ja jalostusketjut onnistutaan rakentamaan niin tehokkaiksi ja turvallisiksi, että siitä syntyy kilpailuetua maailmanmarkkinoilla. Uudenlaiset tutkimuspohjaiset ratkaisut mahdollistavat kotimaisten kalavarojen käytön terveellisissä ja ravitsevissa elintarvikkeissa sekä edistyksellisissä ja arvokkaissa tuotteissa.

Petri Suuronen

Kirjoittaja on Sininen biotalous -ohjelman johtaja Luonnonvarakeskuksessa ja mukana TUKALA innovaatio-ohjelmassa

Lähde: Helsingin Sanomat, Vieraskynä-palsta 28.9.2020