Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 90 miljoonaa kiloa vuonna 2023. Se oli kolme miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta, jonka saalis pysyi edellisen vuoden tasolla. Silakan ja kilohailin korkean tuottajahinnan myötä saaliin arvo kasvoi peräti 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Rannikkokalastajien lohi- ja siikasaaliis jäi viime vuonna pieneksi, mutta muun muassa muikusta, ahvenesta ja kuoreesta saatiin tavallista suurempi saalis. Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 69 miljoonaa kiloa ja kilohailia 15 miljoonaa kiloa, kumpaakin lajia reilut miljoona kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuottajahintojen nousun myötä saaliin arvo kasvoi 37,6 miljoonaan euroon. Taloudellisesti tärkein laji oli silakka, toisena kilohaili, seuraavina ahven, siika, kuha, muikku ja lohi.
Muikusta ennätyksellisen hyvä saalis
Viidesosa silakkasaalista ja yli puolet kilohailisaaliista purettiin Viroon tai Ruotsiin. Yli kymmenen miljoonaa kiloa kalaa vastaanotettiin Uudenkaupungin, Kemiönsaaren Kasnäsin, Viron Paldiskin ja Taivassalon Tuomaraisten kalasatamissa. Viidennes Suomeen puretusta silakkasaaliista meni suoraan elintarvikkeeksi, reilusta kolmanneksesta tehtiin kalajauhoa ruokakalankasvatuksen tarpeisiin, 11 prosenttia käytettiin turkiseläinten rehuna ja loput vietiin ulkomaille. Myös Suomeen puretusta kilohailisaaliista suurin osa (80 prosenttia) meni kalajauhon tuotantoon.
– Muikkua kalastettiin viime vuonna ennätyksellisen paljon, yli puoli miljoonaa kiloa. Muikkusaalis pyydettiin lähes kokonaan Perämereltä, jossa se oli arvoltaan tärkein saalislaji, kertoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti.
Selkämeren kuoresaalis oli tavallista suurempi. Myös ahven-, lahna- ja särkisaaliit olivat suuremmat kuin 2000-luvulla keskimäärin. Kuhasaaliin toistakymmentä vuotta jatkunut väheneminen taittui, haukisaalis oli keskimääräinen. Siika-, made- ja taimensaalis oli keskimääräistä pienempi.
Kiintiöillä ja rajoituksilla pyritään kestävään kalastukseen
Kestävän kalastuksen turvaamiseksi kaupallisesti tärkeiden lajien kalastusta säädellään saaliskiintiöillä ja ajallisin sekä alueellisin rajoituksin. Pohjanlahdelle asetetusta silakkakiintiöstä kalastettiin viime vuonna noin 72 prosenttia, ja Suomenlahden-Itämeren pääaltaan kiintiö kalastettiin kokonaan. Myös kilohailikiintiö hyödynnettiin kokonaan. Lohikiintiöstä kalastettiin vähän alle puolet eli 16 500 lohta, ja turskakiintiöstä reilu puolikas eli 26 000 kiloa.
Saaliin määrään vaikuttivat kiintiöiden lisäksi muun muassa kalakantojen tila, polttoainekustannukset, kalan kysyntä, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttama häirintä sekä pyynnin määrä. Pyyntipäivien ja pyydysten määrän huomioivien pyydyspäivien määrä on 2000-luvun aikana vähentynyt rysä- ja troolikalastuksessa lähes puoleen, verkkokalastuksessa kolmannekseen ja siimapyynnissä kahdeksasosaan.
Tarkemmat luvut nähtävillä infogrammissa.
Tarkat vuotuiset luvut nähtävillä infogrammissa.
Silakan ja kilohailin tuottajahinnat korkealla
– Vuonna 2023 Suomeen puretusta silakasta ja kilohailista maksettiin 0,30 €/kg, eli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Silakka ja kilohaili ovat merialueen kaupallisen kalastuksen tärkeimmät saalislajit, joten näiden tuottajahintojen nousu siivitti koko merialueen kaupallisen kalansaaliin arvon reiluun nousuun, toteaa yliaktuaari Miikka Husa.
Hintojen nousuun vaikuttivat kalajauhon- ja öljyn korkea kysyntä ja raaka-aineen niukkuus markkinoilla. Itämeren kalastuskiintiöt pienentyivät, ja El Niñosta johtuvat Etelä-Amerikan kalastuskiellot heijastuivat kalajauhon- ja öljyn raaka-aineen hintoihin globaalisti.
Elintarvikesilakan tuottajahinta oli 0,43 €/kg ja teollisuussilakan tuottajahinta oli 0,27 €/kg. Myös peratun lohen tuottajahinta jatkoi nousuaan, ja oli 10,32 €/kg, 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2022. Peratun siian tuottajahinta sen sijaan laski 4 prosenttia, ja oli 5,54 €/kg.
Tarkat vuotuiset luvut nähtävillä infogrammissa.
Tuoreen tilastojulkistuksen yhteydessä kalan tuottajahintatilasto uudistui, ja nyt tilastossa erotellaan ihmisravinnoksi ja teollisuudessa käytettävän kalan tuottajahinnat myös muiden lajien kuin silakan osalta. Ihmisravinnoksi käytettävästä kalasta maksetaan teollisuuskalaa selvästi korkeampaa hintaa, joten näiden käyttötapojen suhde vaikuttaa merkittävästi tilastoituun kalan tuottajahintaan niillä kalalajeilla, joista osa päätyy teollisuuskäyttöön. Silakan ja kilohailin lisäksi teollisuuden käyttöön päätyy muun muassa muikkua, särkikaloja sekä ahventa. Vuonna 2023 ihmisravinnoksi käytettävän muikun, hauen, lahnan ja särjen tuottajahinnat nousivat, kun taas ahvenen, kuhan ja mateen tuottajahinnat laskivat.
Lähde: Luke 23.5.2024
