Maa- ja metsätalousministeriö asetti 31.8.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli antaa esityksiä merellisten siikakantojen kalastuksen kestävyyden edistämiseksi. Siikatyöryhmä on tarkastellut siikakantojen tilaa, vaellussiian uhanalaisuutta ja siiankalastusta koskevia tietoja.
Siikatyöryhmä ehdottaa tänään valmistuneessa muistiossaan, että:
- Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kalastusasetuksen muutoksen siiankalastuksessa käytettävien verkkojen silmäkokomääräyksistä ja siian syysrauhoituksesta joissa. Sen lisäksi tarkennetaan verkkokalastuksen tilastointia.
- Verkkojen solmuvälin tulee siikaa meressä pyydettäessä olla vähintään 43 millimetriä. Merenkurkussa ja Perämerellä on paikallisten saaristosiikojen ja karisiian kalastuksessa tarpeen sallia tiheämpien verkkojen käyttö.
- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos valmistelee keskipitkän aikavälin toimena toteutettavan siikakantojen tilan parantamiseen tähtäävän tutkimus- ja seurantaohjelman. Tutkimuksella selvitetään vaellussiian ja muiden merellisten siikakantojen tilaa, kalastuksen kohdentumista siikaan, pyydysten valikoivuutta, siian istuttamisen kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia istutetun siian kohdennettuun kalastukseen sekä siiankalastuksen alueellista ja ajallista säätelytarvetta vuodesta 2016. Ohjelma kattaisi vuodet 2013–2018 ja sen seurantaan nimitetään eri sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä.
Siikatyöryhmä totesi, että kalojen uhanalaisuuden arvioinnilla ja kuluttajien informoinnilla on tärkeä merkitys kalan tukku- ja vähittäiskaupassa. Tämän vuoksi työryhmä ehdottaa, että uhanalaisuuden arviointi ja kuluttajien informointi toteutetaan mahdollisimman läpinäkyvästi ja avoimesti sekä kalatalouden osapuolia osallistavalla tavalla. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että kalakauppaan liittyvien kysymysten käsittelemiseksi tulisi ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua kalatalousalan ja kaupan keskusliikkeiden sekä ympäristöjärjestöjen kesken.
Työryhmässä oli edustajia viranomaistahoilta (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus), kalatalousjärjestöistä (Elintarviketeollisuusliitto, Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Kalakauppiasliitto, Suomen Kalankasvattajaliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, Satakunnan Kalatalouskeskus, Tornionjoen kalastusalue, Österbottens Fiskarförbund), luontojärjestöistä (Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi) sekä kaupan keskusliikkeistä (K-ryhmä, S-ryhmä). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimi työryhmän tieteellisenä neuvonantajana.
Työryhmä löysi laajan yhteisymmärryksen. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö eivät kuitenkaan voineet siihen yhtyä. Ympäristöministeriö, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ja WWF Suomi jättivät lisäksi täydentävät lausumansa.
Siikatyöryhmän mietintö http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2013/6ERvaamRC/Siikatyoryhman_mietinto.pdf
Lähde: MMM 15.2.2013