Tuottajat valittavat, että EU-määräysten pilkuntarkka noudattaminen ja viranomaisten mielivalta vievät ajan ja laajentamishalut.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkisti keskiviikkona selvityksen elintarvikkeiden alkutuottajien asemasta. Esiin nousevat sääntelyahdistus ja surkeaksi koettu neuvotteluasema, joka tuottajien mukaan mahdollistaa yksipuoliset hinnanmuutokset jopa toimituksen jälkeen.
Selvitys perustuu lihantuottajille, kalankasvattajille ja vihannesviljelijöille tehtyyn kyselyyn. Aiheesta kiinnostuneet ovat vastanneet, joten edustavana otoksena kyselyä ei voi pitää. Se kuitenkin nostaa esiin niitä ongelmia, joita alkutuottajat itse kokevat.
Tuloksia lukiessa on hyvä pitää mielessä, että kyse on tuottajien omista näkemyksistä.
Vastauksista näkyy tuskastuminen viranomaisiin. Tuottajat kokevat, että Suomi toteuttaa EU-määräykset ensimmäisenä, ja viranomaiset valvovat niitä pilkuntarkasti.
Lainsäädäntöä on paljon, ja jatkuvat muutokset aiheuttavat tuottajien mielestä esimerkiksi paperityötä ja remontteja. Lupamenettelyt saattavat olla hitaita, ja soveltamiskäytännöt ja vaatimukset vaihtelevat alueittain.
KKV:n mielestä huoli on aiheellinen. Viraston mukaan olisi tärkeää varmistaa, että säännöksiä sovelletaan samalla tavoin eri puolilla Suomea.
”Sääntely tehdään yleisluontoiseksi, jolloin viranomaiselle jää aina tulkinnanvaraa”, sanoo erikoistutkija Tom Björkroth.
Sääntelyn takia tuottajat eivät uskalla laajentaa toimintaa, koska lupamenettelyt ja lakiuudistukset ovat ennalta arvaamattomia.
Koska tuottajat ovat pieniä ja teollisuus sekä varsinkin kaupan alan toimijat suuria, tuottajat kokevat neuvotteluasemansa heikoksi. Niiden mielestä ostajat peluuttavat pieniä tuottajia toisiaan vastaan ja käyttävät halpoja tuontihintoja pelotteena.
Viraston selvityksen mukaan tuottajien ongelmana ovat epäselvät, jopa suulliset sopimukset. Ne korostuvat vihannestuottajilla, jotka myyvät paljon suoraan kaupalle ja nopeaan tahtiin.
Tom Björkrothin mukaan tuottajien neuvotteluasetelma on niin heikko, että niiden on usein hyvin vaikea ennakoida, paljonko tuotannosta saa milloinkin myytyä ja mihin hintaan. Tuottajat sanovat, että ostaja voi muuttaa hintaa jopa toimituksen jälkeen, ja hävikkiriski voidaan siirtää tuottajalle.
Hintojen yksipuolinen muuttaminen voi olla sopimusrikkomus tai perustua kohtuuttomaan sopimusehtoon. Rikkomuksia on vaikea osoittaa, ja Björkrothin mukaan riitelyssä on aina valikoimista poistamisen riski.
Virasto kehottaa pieniä tuottajia tavalla tai toisella liittoutumaan. Yrittäjien välinen yhteistyö ei ole kiellettyä, kunhan hyötyjä valuu myös kuluttajille.
Esimerkkejä ongelmista
Suomalaiset kalankasvattajat kokevat, että norjalainen tuontikala on paremmassa kilpailuasemassa kuin kotimainen.
EU:n sisältä tulevasta kalasta pitää kuluttajalle kertoa merestä nostamisen päivä. EU:n ulkopuolelta, kuten Norjasta, tuotavan kalan nostopäivä on kerrottava vain, jos se on tiedossa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mielestä kalan tuoreutta kuvaava nostopäivä on keskeinen laatukriteeri, joten kilpailuasetelman pitäisi olla tasapuolinen.
Lähde: HS 28.3.2013