Vaikka tarve ja ratkaisu olisivat kuinka yksinkertaisia tahansa, toteutus vaatii aikansa. Etenkin meriolosuhteet luovat haasteensa ja kun kyse on täysin uudesta rakenteesta, eli malliratkaisua ole.
Tästä on ollut pitkälle kyse, kun TUKALA-ohjelmassa on ratkottu kysymystä, kuinka turvata kotimaisen kalan saanti pitämällä hylkeet loitolla saaliista. Tähän tarkoitukseen on ollut sopiva pyydys eli PU-rysä käytössä jo pitkään, ja nyt kehitystyöhön on liitetty mahdollisuus rysien ympärillä kalojen pyyntiin erikoistuneiden halliyksilöiden poistamiseen. Rysiin on asennettu metallinen portti, mikä päästää hylkeen pyydykseen, mutta sisään uidessaan eläin laukaisee kiinni menevän kalterin, ja halli päätyy pinnalla olevaan hengitysaukkoon.
Rysätyömaa Bergössä
Portin ensimmäinen versio oli toimiva, mutta työryhmä näki, että se on liian painava ja joukko yksityiskohtia kaipasi vielä hiomista. Suunnittelutyötä on tehty niin mukana olevien kalastajien kuin myös teknisestä toteutuksesta vastaavien yritysten kanssa. Nyt laite on valmis koekäyttöön ja projektin vetäjä, tutkimusinsinööri Esa Lehtonen, LUKE lähti kalastajien luo asennustöihin.
Esa Lehtonen (vasemmalla) ja Kim Sunden miettivät, kuinka portin laukaisumekanismi saadaan optimiasentoon
Ensimmäinen kalteri jäi Raumalle ja seuraava asennustyö tehtiin kalastaja Kim Sundenin satamassa Bergössä Vaasan lähellä. Sunden oli hankkinut kaksi PU-rysää ja hän piti tärkeänä kokeilla hylkeenkestävää pyydystä, koska perinteinen rysä ei toimi enää riittävän hyvin koko ajan lisääntyväien harmaahylkeiden vierailujen takia. Tilanne on ollut viime vuodet hankala, ja jotain uutta täytyy keksiä, kommentoi Sunden. Seudulla ei näitä rysiä ole ollut juuri käytössä ja siksi tämä startti on erityisen tärkeä.
Portti on auki ja sen sulkeva kalteri on ylhäällä. Oikealla on lukitus, minkä tekniikka on muotoiltu uusiksi, jotta työ merellä olisi mahdollisimman sujuvaa.
Hylje oli siis perimmäinen syy, miksi Sunden lähti työryhmään mukaan, ja kollegojen välittämät tiedot uuden rysän toimivuudesta antoivat uskoa investointiratkaisulle. Kalaa lähivesissä on ja myös markkinoita saaliille, eli pyydykseen uinut saalis pitäisi vain saada itselle myytäväksi eikä hukata hylkeiden ruuaksi.
Sundin on investoinut kalastuksen viime vuosina paljon. Vuonna 2015 hankittu talo aivan meren rannasta on remontoitu, pihaan on valmistunut kalanjalostustila ja rantaan halli sekä laiturit. Uskoa tulevaisuuteen on ja työtä tehdään sen mukaisesti. Nyt TUKALA-ohjelman mahdollistamana ja Lehtosen opastamana uuteen rysään asennetaan kalteriportti, millä voidaan ongelmahylkeet vangita.
Sunden painaa portin mekanismia kuten hyljekin pyrkiessään rysän perään, ja oikealla Lehtosen selän takana oleva portti sulkeutuu, jolloin hylje jää pyydykseen. Video samasta tapahtumasta tässä.
Lehtonen ja Sunden ovat toista päivää virittäneet kalterin laukaisumekanismia oikealla herkkyydellä toimivaksi. Kun hylje menee välipesän kalteriportin läpi rysän perään, sitä vastaan tulee kehä, ja kun eläin työntää sitä, laukaisee se samalla mekanismin, ja kalteri sulkeutuu.
Vangiksi jäänyt hylje pääsee rysässä pintaan hengittämään, joten se ei huku päädykseen. Nyt asennetun teräsportin viritystanko vaikutti toimivalta ja suuremmat P-kahvat estävät hapaiden takertumisen kuljetuksessa ja laskussa. Monta pientä ja suurempaakin asiaa on vuosien aikana hiottu, ja ne ovat nyt saaneet sellaisen muodon, että myös sarjatuotanto on mahdollista.
Lehtosen työauto on kuin metalliverstaan huoltoajoneuvo ja tuollaista nämä asennustyöt usein ovat.
Onneksi vain harva hylje erikoistuu ruokailemaan rysissä. Suurin osa kyllästyy etsimään ruokaansa hyvin suojatun PU-rysän sisältä, ja vaihtaa paikkaa. Tätä PU-rysän sulkumenetelmää käytetään vain vahinkoyksilöiden pyyntiin, korostaa Lehtonen.
Sundenin pihapiirissä on uusi kalahalli ja tien toisella puolella ranta, jossa rysän viritystyö tehtiin.
Tietolaatikko
Harmaahylkeen kannan kasvu on vaikuttanut kalan liikkeisiin ja saaliin määrään, ja tilanteesta on muodostanut vakava uhka koko rannikkokalastukselle. Yhteiskunnan päätöksellä on perinteisin keino eli metsästys pitkälti sivuutettu keinovalikoimista, ja toimenpiteet ovat keskittyneet hylkeiden kestävien pyydysten kehittämiseen ja hylkeiden karkottamiseen.
Kalatalouden innovaatio-ohjelmakokonaisuuteen liittyvään Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -ohjelman (TUKALA) yksi elementeistä on rannikkokalastuksen jatkon turvaaminen ja sen kehittäminen. Erilaisia karkotinjärjestelmiä on saatu suojaamaan rysiä ja laajoja vesialueita on pystytty turvaamaan äänikarkottimilla. Samoin on onnistuttu tekemään rysiä hylkeen kestävästä materiaalista, ja nyt on PU-rysissä koekäytössä muovirakenteinen kehikko, metallinen portti ja kalteri. Kalteri estää hylkeen, mutta ei kalan pääsyä rysän perään, ja portti mahdollistaa ongelmahylkeen vangitsemisen pyydyksen välipesään.
Rannikolla päätoimisesti kalaa pyytävien on löydettävä uusia ratkaisuja, ja siksi kalastajan rooli näissä hankkeissa on tärkeä. Kalterin kehitystyötä on tehty jo vuodesta 2007 saakka, ja pilottina testattua mallia on muutettu kalastajilta saatujen kokemusten pohjalta. Työryhmään kuuluu nyt yhdeksän ammattikalastajaa Suomenlahdelta Perämerelle.
Ensimmäiset suunnitelmat löytyvät täältä: Technical note. Live-capture of grey seals in a modified salmon trap. (E. Lehtonen, P. Suuronen / Fisheries Research 102 (2010) 214–216.)
