Maa- ja metsätalousministeriön laatima luonnos Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaksi on lausunnolla 19.6. asti (alkuperäinen määräaika 12.6.). Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL antoi 12.6. lausunnon luonnoksesta.
SAKL toteaa muun muassa, ettähylje on selkeästi merkittävin rannikkokalastuksen toimintaa ja kotimaisen kalan tarjontaa haittaava tekijä. Hyljekantojen aiheuttamat vahingot kalastukselle (saalis ja pyydykset, kalojen karkottaminen kalastusalueilta) ja kalakannoille ovat mittavat. Hylkeiden vaikutus näkyy kuluttajille kaupan kalatiskien kotimaisen kalan kapeassa valikoimassa. Vahingot kalankasvatukselle ovat myös merkittävät.
Hallinto on toistaiseksi valitettavasti epäonnistunut asian hoidossa. Tilanne on lopultakin otettava vakavasti. Hyljekanta on yksinkertaisesti tällä hetkellä vaan liian suuri.
Itämeren hylkeiden kannanhoitosuunnitelma on ollut valmistelussa vuodesta 2018 (käytännössä jo aikaisemmin) ja hoitosuunnitelman laatiminen on kestänyt kohtuuttoman pitkään, vaikka kala-ala ja muun muassa eduskunnan maa- ja metsävaliokunta ovat kiirehtineet asiaa. SAKL on tyytyväinen siihen, että luonnos on nyt lopulta saatu lausunnolle.
Kannanhoitosuunnitelman päätavoitteeksi määritellään hyljekantojen suotuisan suojelutason säilyttäminen. Suojelulle ei kuitenkaan ole asetettu selkeää määrällistä lukua. Tämän johdosta jää täysin epäselväksi, mikä on se suotuisan suojelen taso, joka on ylläpidettävä. Kalakantojen ja kalastuselinkeinon tarpeet ovat suunnitelmaluonnoksessa hyvin pitkälle alisteisia päätavoitteelle, eli hylkeiden suojelulle, ja tämä näkyy suunnitelmaluonnoksen sisällössä ja toimenpidekokonaisuuksissa. Kalaelinkeinon toimintaedellytysten parantamiseen, kotimaisen kalan tarjonnan lisäämiseen ja kalakantojen suojelemiseen tähtääviä toimia tulisi olla huomattavasti enemmän, muuten suunnitelma jää lähinnä hyljekantojen hoivasuunnitelmaksi.
Hallikantojen suojelua ja rannikkokalastuksen suhdetta on käsitelty tuoreessa Marine Policy -sarjassa julkaistussa artikkelissa (Suuronen et al. 2023), jonka johtopäätökset olisi syytä ottaa huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa.
Luonnoksessa mainitaan hylje ”hyödynnettävänä arvokkaana luonnonvarana”. Tämä on kuitenkin muuttunut EU:n asettaman kauppakiellon myötä ja hylje on tänä päivänä tästä näkökulmasta katsottuna lähinnä vahinkoeläin, jota ei käytännössä voida hyödyntää. Hylje kuuluu Itämeren luontoon, mutta kannat on oltava tasapainossa muun meriluonnon ja Itämerellä toimivien elinkeinojen kanssa.
Hyljetutkimus Suomessa on ollut näkymätöntä, ja lähinnä suojelupainotteista. Yhteydet elinkeinon suuntaan ovat olleet viime vuosina vähäiset.
Pyydysvahingot ovat suuret, verkkovahingoista jää 60 % kalastusvakuutusyhdistyksen ja vakuutusottajien (kalastajien) maksettavaksi. Valtion talousarviossa vakuutustukeen varattu määräraha on myös riittämätön.
Pyydyskehitys ja erilaiset karkottimet ovat toimina kannatettavia, mutta ovat yrittäjille ja yhteiskunnalle hyvin kalliita keinoja ja rasittavat elinkeinojen kannattavuutta ja eivät puutu varsinaiseen ongelmaan, eli ylisuuriin hyljekantoihin.
On hyvä, että suunnitelman seurantaan kiinnitetään huomiota. Hoitosuunnitelman tosiasiallinen vaikuttavuus jää kuitenkin avoimeksi kysymykseksi koska mittareita ei ole asetettu, esimerkiksi miten on kalastuselinkeinon toimintamahdollisuuksia pystytty parantamaan hyljeongelman osalta.
Yhteenveto tarvittavista toimista SAKL:n näkemyksen mukaan:
Liitto katsoo, että
- nykyinen hyljekanta on liian suuri, jotta rannikkokalastusta voidaan harjoittaa kannattavasti ja tarjota kuluttajille kotimaista luonnonkalaa markkinoiden odotusten mukaisesti
- hyljekannan kielteiset vaikutukset kalakantoihin on huomioitava, vaikka tiedeyhteisössä on erilaisia näkemyksiä vaikutusten mittakaavasta
tämän johdosta
- hallikannan kokoa on vähennettävä voimakkaasti, suunnilleen 2000-luvun alun tasolle, (Suomen hallikannan arvioitiin olevan suotuisalla suojelun tasolla jo vuosien 2001–2006 luontodirektiiviraportoinnissa EU:n komissiolle)
- hallin metsästys tulisi olla sallittu vuoden ympäri, kuitenkin niin, että naaras kuutteineen olisi rauhoitettu ajalla 1.1.–15.4.
- on edelleen tehostettava norpan metsästystä Perämerellä
- norpista aiheutuu ongelmia myös Selkämeren alueella, ja tämäkin olisi syytä ottaa huomioon suunnitelmassa
- turvattava riittävät metsästysalueet sekä sallittava hylkeiden metsästys kansallispuistoissa ja suojelualueilla
- koska metsästys ei ole riittävä keino, hylkeiden poistaminen pyydysten ääreltä on sallittava ilman tarpeetonta byrokratiaa
- kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin annetun valtioneuvoston asetuksen (184/2020) voimassaoloa on jatkettava
- kaupallisen kalastuksen vakuutustukea on 2010-luvulla heikennetty huomattavasti (1328/2016), jonka seurauksena yhä suurempi osa hylkeiden aiheuttamista kalastusvälinevahingoista jäänyt kalastajien maksettavaksi. Määräraha ja tuki olisi palautettava aikaisemmalle tasolle.
- kannan vähennystoimia varten koulutetaan ammattilaisia, joille maksetaan palkkaa valtion varoin kalaston ja kalastuksen suojelusta
- hylkeiden suojelualueet tulee lopettaa tarpeettomina tai vaihtoehtoisesti niiden tulee olla voimassa vain osan vuotta (karvanvaihdon aikana)
- hyljekantojen vaikutukset kalakantoihin, mukaan lukien uhanalaiset kalakannat, olisi selvitettävä läheisessä yhteistyössä muiden Itämeren kanssa
- Merenkurkun alueelle tulisi perustaa kokeilualue, jossa halleja poistetaan suurissa määrissä, ja seurataan tutkimushankkeessa, miten toimi vaikuttaa siikasaaliseen ja Perämeren jokiin nouseviin kalamääriin
- Suomen tulee toimia yhdessä muiden Itämeren maiden kanssa EU:n asettaman hyljetuotteita koskevan kauppakiellon purkamisen puolesta
- hylkeiden aiheuttamat vahingot on korvattava täysimääräisesti meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoista
- kalastusta ja hylkeitä koskevaa tutkimustoimintaa tulee jatkaa ja tämän toiminnan tulee keskittyä suojaustoimien ja pyyntitekniikan kehittämiseen. Suojaustoimien ja pyyntitekniikan kehittäminen ja siihen liittyvät kalastajien investoinnit on saatava kattavasti julkisen tuen piiriin korkealla tukiprosentilla (EMKVR innovaatio-ohjelmat ja tuki investointeihin)
Lähde: SAKL 12.6.2023
