Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteutti yhteistyössä yhdeksän yrityksen kanssa pilottihankkeen, jossa testattiin särkikalojen laajamittaista hyödyntämistä elintarvikkeeksi, rehuksi ja bioenergiaksi.
Särkikalojen poistokalastus jatkuu rannikolla tänä keväänä entistä laajamittaisemmin. Poistokalastuksella vähennetään rehevöityneistä vesistä ravinteita. Tavoitteena on hyödyntää kaikki pyydetty kala. Poistokalastusjärjestelmän käynnistysvaiheessa yhteiskunnan tuki on välttämätön, mutta myöhemmin kalastuksen toivotaan jatkuvan kaupallisin perustein. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pilottihankkeen perusteella kaupallisia hyödyntämismahdollisuuksia on syntymässä.
Poistokalastus kiinnosti hankkeen tukemana ammattikalastajia paljon. Se mahdollisti koko saaliin hyödyntämisen ja täydensi kalastajan tulonmuodostusta. Kaiken kaikkiaan yli sata kalastajaa toimitti särkikaloja pilottihankkeen yhteistyöyrityksille. Yritykset vastaanottivat runsas 350 tonnia särkikaloja vuosien 2010 ja 2011 aikana. Saaristomerellä särkikalat otettiin talteen muun kalan pyynnin sivusaaliista. Isot särjet ja lahnat pakastettiin vientiin ja pienet kalat rehuksi. Käsittelyn kannattavuus riippui paljon vientikokoisen kalan määrästä ja hinnasta sekä siitä, miten toiminta kytkeytyy arvokkaamman kalan hyödyntämiseen. Särjistä tehtiin myös kalapihvejä. Ne saivat kuluttajilta hyvän vastaanoton. Kotimaisten kalanjalostajien kiinnostus särkikaloihin on heräämässä. Raaka-aineen saatavuus voi kuitenkin muodostua ongelmaksi, jos kalastaja ei saa kotimaisen elintarvikekalan esikäsittelystä riittävää korvausta.
Suomenlahdella on paljon särkikaloja. Siellä kehitettiin pyyntikonsepti, jolla kalastusta voidaan harjoittaa vesialueilla, joissa särkikalat muodostavat pääosan saaliista. Särkikaloja pyydettiin usealla rysällä, mikä mahdollisti runsaan ja suhteellisen vakaan saaliin. Pyyntitapa mahdollistaa alamittaisten kalojen ja muiden takaisin päästettävien arvokalojen vapauttamisen elävänä mereen. Särkikalat lajiteltiin pyydyksen koennan yhteydessä kokoluokkiin. Ostaja nouti vientikokoiset kalat tuoreena rannasta ja pienet särkikalat säilöttiin hapolla rehuksi. Särkikalojen pyynti kannattaa, jos sivusaaliina saadaan arvokkaampia lajeja kuten ahventa ja kuhaa. Kannattavuus paranee, jos poistokalastus vähentää särkikaloja ja lisää arvokaloja.
Hankkeessa testattu hapotusyksikkö toimi tehokkaasti. Menetelmä sopii kalastuksen, kalankasvatuksen ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen käsittelyyn. Hapotettu kala sopii turkiseläinten rehun ja bioenergian raaka-aineeksi. Särkikalojen rasvapitoisuus oli kuitenkin niin alhainen, ettei siitä kannata valmistaa biodieseliä. Hapotettua kalaa oli mahdollista käyttää maatalouden lietteitä käsittelevässä biokaasulaitoksessa. Jatkohankkeessa tutkitaan, kuinka paljon kala tehostaa lietteiden biokaasutusta.
Hankkeen loppuraportti: Koko julkaisu (pdf)
Lähde: RKTL 4.5.2012
