Talven pyrähdys pisti liikettä niveliin sillä varautuminen talveen piti tehdä urakkatahtiin. Yleensä on parisen kuukautta aikaa ikään kuin pehmeästi laskeutua talven syliin. Marraskuun alkupuolella pakkaskausi kuitenkin oli varoitus mitä yötä päivää jatkuva pakkanen näillä rannoilla tarkoittaa. Kalastus käytännössä loppui ja vene oli kiinni viikonpäivät kymmenen sentin kiintojäässä. Onneksi rysät olivat ylhäällä joten niille ei vaurioita tullut. Leudot tuulet kuitenkin palasivat, jäät sulivat ja kalastelemaan taas hetkeksi päästiin. Silakka joka pakkaspakolaisena rannikolta häipyi, palasi leutojen etelätuulten saattelemana. Tosin nyt on uudelleen talventekoharjoitukset menossa.
Erityisen runsaasti apajilla oli kuitenkin rautakalaa (ts. kituri tai kolmipiikki) Silakkaverkon mukana niitä tuli tippuen veneen pohjalle olematta varsinaisesti verkossa kiinni.
Menneinä aikoina rautakalaa on pyydetty kananruuaksi ja lamppuöljyn valmistukseen. Nykyisin sitä ei pyydetä laisinkaan.
Kaikuluotaimella etsiskellään kalaparvia. Rautakalat kuitenkin sotkee näytön tulkintaa. Hämäävästi silakkaparvea muistuttavat kituriparvet aiheuttaa tulkinta vaikeuksia. Kuvan parvi oli 99%:sti rautakalaa. Samanlainen näyttö silakkaa olisi taannut kelpo saaliin.
Vaikka kalastus väliin suo lepohetken niin elinkeinoni uhat eivät lepää. Uusin kalastustoimintaani uhkaava on Ekokemin tuhkanpesulaitos jolle nyt haetaan ympäristölupaa Porin Mäntyluodon satamaan.
Rakennusluvan laitos on jo saanut joten lupa myös saastuttaa vielä uupuu.
Tarkoitus on osin puhdistettuja pesuvesiä johtaa (yllätys..yllätys) mereen. Vaihtoehtoisina purkupaikkoina ovat Mäntyluodon satama-allas tai lisätä pesuvedet Sachtlebenin tehtaan purkuputkeen jonka purku on merialueelle Yyterin edustalle.
Pesuvesi voitaisiin tiettävästi puhdistaa/haihduttaa, mutta taloudellisesti yritykselle on kannattavampaa pesuvettä ikään kuin puhdistella ja loput mereen. Osan jäämistä kerrotaan sedimentoituvan ja mielenkiintoista on jos satama-allasvaihtoehdossa raskasmetallit jäävät satama-altaan pohjaan. Satama-altaita on silloin tällöin ruopattava. Se että altaan ruoppauksen maamassat on tulevaisuudessa käsiteltävä ongelmajätteen mukaisin toimin luulisi satamalaitosta kiinnostavan.
Kalastajana eniten ympäristövaikutusten arvioinnissa ihmetyttää suhtautuminen jätevesien sisältämään suolaan jota pidetään ikään kuin luonnollisena ainesosana joka rikastuttaa meren ekosysteemiä.
Suora lainaus ympäristövaikutusten arvioinnista: ”Periaatteessa muutokset suolapitoisuudessa voisivat heijastua kalalajistoon siten, että suolapitoisuuden noustessa merellisten eli suolaista vettä kaipaavien kalalajien kannat lisääntyvät” lienee pilailua vakavalla asialla. Kalat ovat erityisen herkkiä suolapitoisuuden muutoksille. Kalat ovat suolaisen tai makeanveden lajeja ja osa sietää murtovettä lajityypillisesti vaihdellen. Suolaista vettä sietävät kalat joutuvat ylläpitämään osmoositasapainoa joka tarkoittaa mekanismia jolla ne estävät elimistöään suolaantumasta suolaisessa merivedessä.
Itämeressä kalat on joutunut sopeutumaan juurikin murtoveteen. Merikalat vähäsuolaisuuteen (sillikalat, turska, kampelat ym). tai jopa suolattomaan veteen. Makeanveden kalat osin vähäsuolaiseen(hauki, kuha, ahven, särkikalat ym.) ja osa ei siedä ollenkaan suolaa(esim. suutari). Lisäksi on vielä jokikutuiset vaelluskalat jotka syönnöstävät merialueella, mutta vaeltavat suolattomiin jokivesiin kudulle. Näiden vaelluskalojen fysiologia käy läpi muutoksia kun ne siirtyvät eri suolaisuuden alueille.
Kun nyt suunnitellaan suolattavan Kokemäenjoen edustan merialuetta ollaan synnyttämässä arveluttavaa ympäristömuutosta. Makeanveden kalat esim. kuha ym. karkotetaan. Vaelluskalojen nousu häiriintyy kun kalat hakeutuu ennen kutua kohti joen tuomaa suolatonta vettä käyden samalla läpi osmoositasapainomuutoksia. Vaelluskalat kuitenkin kohtaavat suolattua vettä johon ne eivät todellakaan ole osanneet varautua. Haitta tulee olemaan huomattava ja kaloja karkottava, mutta ympäristövaikutusten arvioinnissa sitä ei oteta huomioon. Parhaillaan on menossa lupaprosessi jossa ympäristölupaviranomainen päättää Ekokemin luvasta/lupaehdoista. Luvassa määritellään miten tuleva laitos ympäristöään kuormittaa. Päätös odotettavissa alkuvuonna ja siitä riippuu alkaako valituskierros. Kalastusalan intressi on ettei laitos laske ollenkaan jätevesiään mereen.
Loppuun marraskuun tunnelmointia.
Marraskuun auringonpaiste. Jos milloin aurinko taivaalle hetkeksi vaivautuu niin hetikohta pilvenriepu eteen seilaa.
Tyvenen urbanisoitu määre: on tyven kun savut nousee pystysuoraan.
Säppi harmauden äärettömällä ulapalla.
HjS
