Kalastajaristeilyllä oli runsas osanotto. Edessä oikealla pääjärjestäjänä toiminut Marjo Aikko.
Kalastajien perinteinen tiedotus- ja koulutusristeily 7.-8.2 keräsi tänä vuonna ennätysmäisen osanottajamäärän, peräti 119 henkilöä osallistui risteilyyn.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho kertoi kalataloushallinnon ajankohtaista asioista. Tuleva maakuntahallinto herättää paljon työtä tällä hetkellä ja uudistuksen lopputulema on vielä epäselvä. Pyrkimyksenä on ollut säilyttää nykyinen rakenne, eli kolmen ELY-keskuksen malli kalatalouden osalta, mutta maakuntien halu itsenäisiin ratkaisuun uhkaa repiä kokonaisuuden rikki. Asiakkaat, toisin sanoen kalatalouden yritykset, ovat pitäneet nykyistä mallia hyvänä.
Ranta-aho tarttui myös hylje- ja merimetsokysymykseen.
– Erilaisia työryhmiä on riittänyt ja merimetsoasian käsittely Varsinais-Suomessa viettää 10-vuotisjuhlaa, mutta kestäviä ratkaisuja ei ole vieläkään saatu aikaan. Elämme ympäristörajoitteista kalataloushallintoa.
Kalatalousneuvos Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Luonnonvarakeskuksen ohjelmapäällikkö Petri Suuronen ja tutkimusinsinööri Esa Lehtonen kertoivat kalastuksen innovaatio-ohjelmasta.
Petri Suuronen totesi, että rannikkokalastus on syöksykierteessä. Rannikkosaalis oli vuonna 2011 noin 2 500 tonnia, viime vuonna enää noin 1 000 tonnia.
– Nyt tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä rannikkokalastuksen pelastamiseksi!
Luonnonvarakeskus ja kalastajat ovat yhdessä laatinet laajan toimenpidepaketin ja jo tänä keväänä lähdetään kokeilemaan pyydys- ja muita teknisiä ratkaisuja. Monet näistä liittyvät hyljeongelmaan.
Keskustelussa tuli esille myös kriittisiä ääniä. Erityisesti tuli kritiikkiä siitä, etteivät toimet tunnista verkkokalastuksen vaikeaa tilannetta ja että pieni piiri on valmistellut toimet. Pidetyssä käsiäänestyksessä sali antoi kuitenkin tukea toimenpidepaketille. Todettiin myös, että innovaatio-ohjelma on avoin kaikille hyville esityksille ja niitä voi muun muassa esittää SAKL:n verkkosivujen kautta (https://sakl.fi/index.php/fi/innovaatio-ohjelma).
Luonnonvarakeskuksen Jari Raitaniemi kertoi Saaristomeren kuhakannan tilanteesta. Vuonna 2017 kuhien pituus on vähentynyt, kasvu on hyytynyt.
– Vuosina 2015-2017 kasvu on ollut niin heikkoa, että 40 senttimetrin mittaisen kuhan tavoite ei luultavasti toteudu. Ainoastaan lämmin kesä voi mahdollisesti pelastaa tilanteen.
Useammassa puheenvuorossa tuli esille suuri huoli tilanteesta, alamitan noston seurauksena Saaristomeren ammattikalastuksen jatkuvuus on uhattuna. Hallinnosta luvattiin, että tilannetta analysoidaan perusteellisesti alkusyksystä.
Sture Hansson
Tukholman yliopiston eläkkeellä oleva professori Sture Hansson esitteli laajan tutkimuksen, joka on selvittänyt hylkeiden ja merimetsojen kuluttaman kalamäärän. Yhteenvetona Hansson totesi, että kaupallisen kalastuksen verottama kalamäärä Itämerellä on noin 700 000 tonnia vuodessa, hylkeet kuluttavat noin 100 000 tonnia vuodessa ja merimetso myös noin 100 000 tonnia vuodessa.
– Jos ajatellaan, että kalastus vaikuttaa kalakantoihin, on loogista päätellä, että myös hylje ja merimetso vaikuttavat kalakantoihin.
– Predaation vaikutus silakka- ja kilohailikantoihin ei ehkä ole kovin suuri, mutta hylje vaikuttaa erityisesti loheen, taimeneen ja siikaan sekä merimetso esimerkiksi ahvenkantoihin.
Risteilyn ohjelma on myöhemmin saatavilla Pro Agrian verkkosivuilta.
Risteilyyn osallistuneet kaupalliset kalastajat yhteiskuvassa
