Tornionjoella lohi oirehtii.
Joella on vesihome joka tarttuu lohiin ja aiheuttaa tartunnan saaneiden kuoleman.
Jokivarressa patenttiratkaisu kaikkiin lohiongelmiin on, että ne johtuvat merialueelta tai ovat merikalastuksen aiheuttamaa.
Ratkaisuksi tarjotaan taas kerran merikalastuksen, sen syyttömän osapuolen, kurjistamista. Merellä pitää kuulemma kalastusta vähentää, jotta jokeen saadaan lisää lohia kalastettavaksi ja sairastumaan.
Toivottavasti jokea riivaava aggressiivinen vesihome saadaan jotenkin talttumaan.
Lohi on ollut tällä kalastuskaudella merellä erittäin hyväkuntoista ja väriltää poikkeuksellisen punalihaista. Hyvä kunto ja punalihaisuus ei tue niitä arvailuja, joita Tornionjoen lohikuolemien syyksi on arvailtu, eli merellä lohi voisi huonosti ravinnon tai saasteiden johdosta. Esimerkiksi punalihaisuus on aiemmin tarkoittanut sitä, että lohen ravinnossa on riittävästi tiamiinia. Tiamiinin puutos aiheuttaa kutukaloille niiden kunnon romahtamista ja käyttäytymishäiriöitä ennen kutua. Koska lohet ovat olleet merellä loistokuntoisia, kunnon romahtaminen tapahtuu joella ja aiheuttaja pitää etsiä sieltä.
Arpeutuneet lohet ovat merialueen ainut ongelma. Hallin kynsistä päässee satunnaisesti lohi karkuun. Lohet jotka jäävät kohtaamisesta henkiin saavat haavoja, jotka arpeutuvat. Tämä ei ole uusi ilmiö: näitä lohia on ollut koko sen ajan kun hallikanta on ollut ylisuuri. Viime vuosina halliarpia on 5-10 % saalislohista.
Usein hylkeenraapaisu on vain vähäinen jälki, mutta kalaa fileoidessa saattaa löytyä pahojakin sisäisiä lihasvaurioita.
Todella pahoja jälkiä ja on todellinen ihme, että nämä lohet ovat jääneet henkiin ja pystyneet jatkamaan eloaan.
Pihlajat on raskaassa marjalastissa.
Pihlaja ei kahta taakkaa kanna: marjoja ja lunta.
Tarkoittaa, että tuleva talvi on vähäluminen.
Meduusaa on monen vuoden jälkeen runsaasti. Korvameduusan runsaus vaihtelee vuosittain todella paljon, sillä täällä Porin edustalla se on levinnäisyysalueensa rajoilla ja on vuosia, kun sitä ei tapaa ollenkaan. Erityisesti meduusat haittaavat silakkaverkkokalastusta. Silakkaverkko on niin tiheä, että meduusat eivät mene siitä läpi. Niitä kertyy verkkoon niin, ettei se enää kalasta ja saattaapi verkko ylösnostettaessa repeytyä. Harvat verkot ja rysäpyydykset eivät yleensä kärsi kuten silakanpyynti, tosin on joskus pu-rysä ollut niin täynnä (n. 500 litraa) meduusaa ettei paineilma ole riittänyt sitä nostamaan.
Kesä saapui viime tingassa. Viileiden vesien kesän olisi odottanut jatkuvan, kun vielä elokuun puolivälissä oltiin näillä rannoilla alle keskimääräisen veden lämmön. Niin vain ehtivät lounatuulet tuomaan lämmintä vettä: nyt ollaan poikkeuksellisen lämpimissä lukemissa vuodenaikaan verrattuna. Kalantulo hiipui ja nyt odotellaan koska viileneminen alkaa ja syyspyynti alkaisi antamaan saalista. Flunssa vei viikon työtehot, mutta lääkäri määräsi muovikassillisen troppia ja nyt henki kulkee taas.
Siikarysien lasku on em. syystä aikataulusta myöhässä, mutta tuskin vielä siika liikkuu lämpövesissä.
Rysä täyttyy maissa vaikka sitä ei laskisi ollenkaa vesiin.
HjS