Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koordinoiman ECOSEAL-hankkeen tulosten mukaan pyydyksissä ruokailevat hallit ovat useimmiten huonokuntoisia uroksia ja pienikokoisia saman vuoden poikasia. Hallinmetsästyksessä tulisi pyrkiä kalastajien ja metsästäjien väliseen yhteistyöhön pyydysten läheisyydessä liikkuvien ja pyydyksissä ruokailevien hylkeiden poistamiseksi.
Hankkeessa selvitettiin, millaiset hallit aiheuttavat ongelmia kalastukselle. Tulosten mukaan pyydyksiin jääneet ongelmahylkeet olivat huonokuntoisia. Keväällä pyydyksiin päätyi ennen muuta aiemmin keväällä syntyneitä poikasia, syksyllä taas esiaikuisia ja aikuisia uroksia. Keväällä sivusaaliiksi jääneet samanvuotiset poikaset olivat kooltaan pienempiä kuin ulkomereltä metsästetyt saman vuoden poikaset. Valtaosa ulkosaaristossa syksyllä metsästetyistä hylkeistä oli hyväkuntoisia aikuisia uroksia ja keväällä joukossa oli runsaasti samana vuonna syntyneitä nuoria. Kalastushaittojen vähentämiseksi ja hyljekannan kestävän hoidon turvaamiseksi hallinmetsästyksen pitäisi keskittyä ongelmahylkeiden poistamiseen.
Hankkeessa tutkittiin lisäksi hallien ravinnonkäyttöä. Hallien enemmistö käytti ravinnokseen silakkaa, mutta ongelmahylkeiden ravinnonkäytössä havaittiin erikoistumista. Kalastajien pyydysten ympäriltä ammutut ja pyydyksiin jääneet hallit söivät suhteellisesti vähemmän silakkaa kuin muualta metsästetyt hallit. Lisäksi kyseisten yksilöiden ravinnossa särki- ja ahvenkalat olivat yleisempiä kuin muualta ammutuilla halleilla.
Hallien ravinnonkäyttöä selvitettiin useita eri menetelmiä hyödyntämällä. Käytetty menetelmä näyttää vaikuttavan esimerkiksi johtopäätöksiin lohen osuuden suuruudesta hallien ravinnonkäytössä. Näytteitä kerättiin yhteensä noin 190 hallista keskiseltä Itämereltä. Lisäksi kerättiin 450 kalanäytettä hallin ravinnonkäytön taustamateriaaliksi.
ECOSEAL-hankkeen tulokset lisäävät merkittävästi tietoa hallin ekologisesta roolista Itämeressä, ja hankkeesta käynnistynyt laaja kansainvälinen yhteistyö jatkuu edelleen. Kaksivuotisessa ECOSEAL-hankkeessa olivat RKTL:n lisäksi mukana Helsingin yliopisto, Ruotsin maatalousyliopisto sekä Viron meri-instituutti. Hanke sai rahoitusta EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelmasta sekä Suomen, Ruotsin ja Viron viranomaisilta.
Lähde: RKTL 28.11.2013
