Monet tärkeät asiat ottivat edistysaskeleita vuoden aikana. Uusi kalastuslaki hyväksyttiin, toimintaohjelma vuosille 2014-2020 saatiin vihdoin panna täytäntöön ja toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä keskusteltiin nyt vakavasti. Lähtölupa valmistelulle annettiin.
Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa
Luonnonvarakeskus (Luke) aloitti toimintansa 1.1.2015. Keskuksessa yhdistyivät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle (Tike) kuuluneita tilastointitehtäviä siirtyi myös Lukelle.
Elinkeino oli jo valmiiksi huolissaan siitä, kuinka kalastusala pärjäisi uudessa jättiorganisaatiossa. Tämä huoli on ainakin osittain osoittautunut aiheelliseksi ja keskus on myös käynyt läpi jatkuvia organisaatiomuutoksia, jotka ovat aiheuttaneet epätietoisuutta.
Uusi kalastuslaki
Eduskunta hyväksyi lopultakin, pitkän käsittelyn jälkeen, uuden kalastuslain maaliskuussa. Lakia oli valmisteltu jo vuodesta 2008 ja eduskunta sai työn päätökseen rimaa hipoen. Eduskuntavaalit painoivat päälle.
Ammattikalastuksen näkökulmasta uusi laki ei muuttanut vallitsevaa tilannetta merkittävästi. Laissa näkyy selkeämpi jako ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen välillä, liitto totesi.
Uuden lain henki oli selvästi enemmän suojelua painottava ja liitto näki tässä vaaroja kalastuksen sääntelyyn liittyen. Se, että laki salli erilaisten sääntelynormien säätämisen eri kalastajaryhmille, oli kuitenkin merkittävä asia.
Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen (13 §) sai aikaan paljon keskustelua ja useita kiistoja. Lupa ei kuitenkaan aiheuttanut suuria muutoksia, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Pykälän tiukat ehdot rajoittavat lupamahdollisuuksia.
Uudessa lainsäädännössä käytettiin termejä ”kaupallinen kalastaja” ja ”kaupallinen kalastus”. Liitto jatkoi kuitenkin termien ”ammattikalastaja” ja ”ammattikalastus” käyttämistä etenkin ryhmän I kaupallisista kalastajista puhuttaessa.
Liiton edustajat olivat olleet mukana koko valmisteluprosessissa ja vaikuttaneet lain sisältöön. Käsittelyn aikana esillä oli ollut myös elinkeinon toimintaa vaikeuttavia ehdotuksia. Ne onnistuttiin kuitenkin välttämään.
Uuden kalastusasetuksen valmistelu ei myöskään ollut helppo juttu. Asetuksen ensimmäinen versio sai osakseen paljon kritiikkiä. Toinen paranneltu versio lähetettiin lausuntokierrokselle. Siihenkään liitto ei ollut täysin tyytyväinen, etenkään kuhan ja sen vähimmäismitan osalta.
Kesti vuoden loppuun saakka, ennen kuin valtioneuvosto antoi kalastusasetuksen. Yhteiskunnallinen paine kuhan vähimmäismitan nostamiseen oli suurta. Liitolle oli tärkeää, että kalastuslaissa oli pykälä, joka tarjosi mahdollisuuden antaa erilaisia kalastussäännöksiä eri kalastajaryhmille. Pykälä osoittautui nyt erittäin arvokkaaksi. Kuhan valtakunnallinen pyyntimitta nousi 37 senttimetristä 42 senttimetriin. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saivat kuitenkin kalastaa kolmen vuoden siirtymäkauden ajan pienempää kuhaa koko maassa. Siirtymäkaudella päätoimisten kaupallisten kalastajien pyyntimitat kuhalle olivat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 37 senttimetriä, Suomenlahdella ja sisävesissä 40 senttimetriä. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella kuhan alamitta nousi siirtymäajan jälkeen 40 senttimetriin.
Vuoden lopulla alkoi kaupallisten kalastajien rekisteröinti luokissa I ja II uuteen kaupallisten kalastajien rekisteriin. Rekisteröinti tuli voimaan 1.1.2016.
Eduskuntavaalit ja uusi hallitus
Toukokuun lopulla käytyjen eduskuntavaalien jälkeen muodostettiin uusi hallitus Juha Sipilän johdolla. Uudeksi maatalous- ja ympäristöministeriksi nimitettiin Kimmo Tiilikainen. Tiilikaisen laaja ministerinsalkku johti käytännössä siihen, että suora yhteydenpito ministeriin vaikeutui. Tehtävästä tuli lopulta mahdoton. Kahden vuoden jälkeen tehtäviä järjesteltiin uudelleen ja toukokuussa 2017 Tiilikaista seurasi osittain Jari Leppä, jolle annettiin yksinomaan maa- ja metsätalousministeriön vastuu. Tiilikainen jatkoi ympäristöministerinä.
Hallitusohjelmasta löytyi nyt termi sininen biotalousja sitä tultiin käyttämään laajasti erilaisissa kalastukseen liittyvissä keskusteluissa tulevina vuosina. Jossain tilanteissa se antoi myös lisävauhtia alalle. Ammattikalastusta ei kuitenkaan mainittu hallitusohjelmassa sanallakaan!
RKP:lla ei ollut sijaa Sipilän hallituksessa. Tällä oli kielteinen vaikutus kalastusasioiden hoitoon hallitustasolla. RKP oli aina ollut se puolue, joka puolusti ammattikalastusta useissa hallituksissa.
Uusi hallitus iski kalastusvakuutukseen yhtenä ensimmäisistä toimenpiteistään. Ministeriö halusi säästötoimenpiteenä lopettaa kalastusvakuutustoiminnan tukemisen. Liitto ja kalastusvakuutusyhdistykset ottivat heti yhteyttä ministeriöön ja tapasivat myös ministerin elokuussa. Vastaus oli, että tuki jatkuu ainakin vuoteen 2016, mutta uhka jäi leijumaan elinkeinon ylle.
Toimijakohtaiset kiintiöt
Toimijakohtaisten kiintiöiden valmistelu jatkui. Ministeriö esitti maaliskuussa pidetyssä tapaamisessa erilaisia järjestelmävaihtoehtoja elinkeinolle ja sidosryhmille. Liitto totesi, että asiasta oli keskusteltu tavalla tai toisella 25 vuoden ajan, ja nyt se saisi lopulta edetä ja vaati myös, että ministeriö investoi riittävästi resursseja asian valmisteluun.
Tapaamisen jälkeen ministeriö avasi kyselyn kerätäkseen kalastusyrittäjien ja sidosryhmien näkemyksiä järjestelmästä. Kyselyyn vastattiin aktiivisesti ja vastanneista 2/3 kannatti uutta järjestelmää tuen ollessa rannikolla vieläkin suurempaa, jopa 3/4 suhtautui positiivisesti.
Heinäkuussa ministeri Tiilikainen päätti, että ministeriö aloittaa toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän valmistelun. Poliittinen päätös oli nyt tehty ja hallituksen esityksen valmistelu voitiin aloittaa. Liitto totesi, että oli jo aikakin, että ministeriö ilmoittaa selkeästi kantansa asiaan. Pitkillä keskusteluilla oli ollut seurauksensa ja yrittäjien keskuudessa se oli luonut epävarmuutta. Valmistelu eteni aluksi hitaasti keräten vauhtia vuoden 2016 alusta eteenpäin.
Toimintaohjelma käynnistyy
EU:n komissio hyväksyi maaliskuussa Suomen toimintaohjelman kaudelle 2014–2020. Kalastuksen tukimuotoja oli vähän, koska EU-lainsäädäntö salli kalastuksen tukemisen hyvin rajoitetusti. Osittainen korvaus hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista saalisvahingoista saatiin kuitenkin läpi melkoisen lobbauksen jälkeen.
Vaikka ohjelma käynnistettiin näyttävästi, todellisuus osoittautui toiseksi. Viranomaiset jatkoivat ohjeiden, hakulomakkeiden ja päätöksentekomallien valmistelua vielä keväällä, kesällä ja syksyllä. Sähköinen Hyrrä-järjestelmä aiheutti isoja ongelmia, ja päätöksentekojärjestelmä voitiin avata vasta lokakuussa. Hyrrä kärsi jatkuvista ongelmista seuraavan vuoden ja sai osakseen paljon kritiikkiä.
Liiton infokirjeessä kirjoitettiin joulukuussa näin: Tukien sähköisestä haku- ja päätösjärjestelmästä (Hyrrä) on jo tullut kirosana. Järjestelmä on edelleen viranomaisten mukaan ”epävakaa” ja toimii ehkä hyvinä päivinä.
Pitäisikö liittoa organisoida uudelleen?
Liiton vuosikokous valtuutti hallituksen valmistelemaan mahdollista organisaatiomuutosta. Kokouksessa todettiin, että kalastuselinkeinon toimintaympäristö on muuttunut ja jos Suomi siirtyy toimijakohtaiseen kiintiöjärjestelmään, on mahdollista, että ammattikalastuksen edunvalvonnalta vaaditaan uudenlaisia toimintatapoja. Tanskassa ja Ruotsissa oli hiljattain siirrytty tuottajaorganisaatiopohjaiseen toimintaan, joka perustui EU:n markkinapolitiikkaan, ja tämä oli myös liiton hallituksella vaihtoehtona.
Pöydällä oli kuitenkin myös muita vaihtoehtoja. Vaihtoehtona oli koota kaikki elinkeinon organisaatiot yhteen, ja myös Kalakauppiasliitto kutsui yhteistyökeskusteluihin. Tälläkään kertaa keskustelut eivät tuottaneet tulosta.
Toukokuussa toimitusjohtaja vieraili Ruotsissa tutustumassa uuteen ruotsalaiseen organisaatiomalliin, tuottajaorganisaatiotoimintaan ja toimijakohtaiseen kiintiöjärjestelmään.
Hallituksen kesäkokous päätti myöhemmin aloittaa tuottajaorganisaatiomalliin perehtymisen myös Suomessa.
Sinistä biotaloutta SuomiAreenassa
Liitto järjesti heinäkuussa SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä Porissa aamiaiskeskustelun teemalla Sininen biotalous.
Nuotanvetoa Rymättylässä
Elokuussa liitto järjesti yhdessä Pro Kalan ja Esa Tähden ja tämän perheen kanssa perinteisen rantanuotan vedon. Menetelmä on ollut sama jo yli 100 vuotta, nykyisin sitä käytetään lähinnä kalastusnäytöksissä.
Kesäkokous Naantalissa
Liiton kesäkokous järjestettiin tällä kertaa 14.–15.8. Naantalissa. Kokouksessa keskusteltiin useista tärkeistä asioista.
Ministeriön Risto Lampinen oli mukana kokouksessa kertomassa senhetkisestä tilanteesta toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän suhteen. Lampinen totesi, että työtä oli vielä paljon tehtävänä, uudelle lainsäädännölle oli tarvetta, mutta tavoitteena oli, että järjestelmä tulisi voimaan 1.1.2017.
Esitys herätti vilkasta keskustelua. Hallituksen mukaan kiintiöiden jakamisesta Ahvenanmaan kanssa olisi tehtävä sopimus. Hallituksen jäsenet olivat myös huolissaan nähtävissä olevasta kilpakalastuksesta, kun yritykset haalivat parasta mahdollista saalishistoriaa itselleen. Hallitus päätti, että liitto osallistuu aktiivisesti valmisteluun ja edellytti järjestelmän olevan sellainen, että se tukee elinkeinon kannattavuutta eikä lisää kustannuksia ja byrokratiaa.
Salmon Farmin Wilhelm Liljeqvist osallistui myös kokoukseen. Kasnäsiin oli rakenteilla kalajauhotehdas. Tämä tarjosi kalastusyrittäjille aivan uuden markkinavaihtoehdon kotimaan markkinoilla sekä kalankasvattajille itämerirehua. Hanke oli konkreettinen esimerkki sinisestä biotaloudesta ja hallitus oli siihen tyytyväinen.
Myös Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta oli kokouksessa. Hän kertoi alustavista suunnitelmista tulevista innovaatio-ohjelmista, jotka olivat uutta toimenpideohjelmassa vuosille 2014–2020. Liitto oli antanut oman ehdotuksensa mahdollisista aihealueista kalastuksen innovaatio-ohjelmalle.
Hallitus päätti myös alkaa tutkia mahdollisuutta silakan- ja kilohailinkalastuksen MSC-sertifiointiin. Liitto alkoi nyt tutustua prosessiin sekä mahdollisiin rahoitusvaihtoehtoihin tarkemmin. Aikaisemmin myös Pro Kala oli tehnyt joitain alustavia selvityksiä.
Monivuotinen suunnitelma hyväksytään
Kalastusneuvosto hyväksyi huhtikuussa silakan, kilohailin ja turskakantojen monivuotisen suunnitelman. Suunnitelmasta tulisi keskeinen tekijä vuotuisissa kiintiöiden vahvistamisissa.
Merimetsotyöryhmä nimitetään
Vastauksena ajoittain kiivaaseenkin merimetsoja koskevaan keskusteluun ministeri Tiilikainen nimitti marraskuussa merimetsotyöryhmän, jonka puheenjohtajana toimi kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.). Tiilikainen ja keskusta olivat kiinnostuneempia merimetso-ongelman ratkaisemiseen kuin vihreiden Ville Niinistö, jolle liitto oli lähettänyt kirjeitä edellisen hallituskauden aikana. Kim Jordas edusti liittoa työryhmässä.
Hyljetuotteiden kauppa
Hyljetuotteiden myynti oli ollut EU:ssa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta kielletty jo vuodesta 2009. EU oli huolissaan hyljejahdista etenkin Kanadassa. Kielto koski kaupallisesta ja suurimuotoisesta metsästyksestä peräisin olevia hyljetuotteita. Inuiittiyhteisön ja muiden alkuperäiskansojen hylkeenpyynnistä peräisin olevien tuotteiden myynti oli kuitenkin sallittua. Asetuksessa alun perin sallittuun myös sellainen metsästys, jonka ainoa tarkoitus oli meren luonnonvarojen kestävä hallinta.
Lokakuussa 2015 asetusta muutettiin. Syynä oli suositus Maailman kauppajärjestön (WTO) riidanratkaisusta, johon Kanada ja Norja olivat asian vieneet. Meren luonnonvarojen kestävää hallintaa koskeva poikkeus poistettiin, koska pidettiin vaikeana käytännössä erottaa tällainen hylkeiden metsästys laajamittaisesta kaupallisesta metsästyksestä. Liitto osallistui kansainväliseen kampanjaan, jonka aikana kalastus- ja metsästysorganisaatiot yrittivät vaikuttaa muiden muassa EU-parlamentaarikkoihin, mutta valitettavasti tuloksetta. Asian käsittelyssä eduskunnassa liitto totesi, että hylkeen asema haittaeläimenä tulisi vahvistumaan entisestään tämän muutoksen myötä.
Jäljitettävyys
Kalatuotteiden jäljitettävyyttä käsiteltiin jälleen useaan otteeseen vuoden aikana. Elinkeinojärjestöt sopivat kalaerien tunnistenumerosta. Pro Kala ja liitto tuottivat yhdessä lomakkeen, jota kalastajat voisivat käyttää tähän tarkoitukseen.
Kiintiöt
Pelagisten saaliiden kokonaiskiintiöt vuodelle 2015 olivat 2000-luvun suurimmat. Keskisellä kiintiöalueella kalastusta säänneltiin, kun taas Pohjanlahdella kalastusta voitiin jatkaa ympäri vuoden.
ICES käytti uutta laskentamallia vuodelle 2016, mikä antoi paljon pienemmän kiintiön. Komissio ehdotti tästä syystä kiintiöiden pienentämistä 35 prosentilla. Elinkeino itse oli kahden edellisen vuoden aikana ICES:n suosituksista huolimatta ehdottanut pienempiä korotuksia kiintiöihin ja katsoi nyt, että myös leikkausten tulisi olla pienempiä. Itämeren kalastusjärjestöt olivat vuosikymmenten ajan todenneet, että kiintiöiden muutosten ei tulisi ylittää +/- 15 prosenttia vuosien välillä. Valtioneuvosto linjasi 24 prosentin vähennyksistä ja tätä linjaa tuki myös liitto.
Lohen osalta liitto ei voinut tukea valtioneuvoston kantaa, koska se halusi pienemmän kiintiön kuin mitä komissio ehdotti. Suomen kanta valmisteltiin normaaliin tapaan EU17 kalastusjaostossa, jossa mielipiteet jälleen jakautuivat. Laaja kokoonpano ei päässyt yksimielisyyteen ja jaoston viranomaiskokoonpano teki asiassa päätöksen. Muut Itämeren maat kuitenkin pelastivat suomalaiset kalastajat ja kiintiö pysyi ennallaan.
Lohenkalastus lopetettiin jo 24.7. tänä vuonna.
Linnanjuhlat ja kunniamerkkejä
Vuosi päättyi juhlallisesti. Suomen Ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Olavi Sahlstén sekä Esa ja Satu Tähti kutsuttiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoon 6.12.
Tasavallan presidentti myönsi ansiomerkit Kim Jordakselle (SVR R), Olavi Sahlsténille (SVR Ar) ja Heikki Salokankaalle (SVR Ar).