Pelagiset saaliit olivat alkaneet kasvaa vuonna 2011, ja vuonna 2014 tehtiin taas ennätys. Markkinatilanne kuitenkin heikkeni vuoden kuluessa. EU:n ja Venäjän välinen kauppasota johti siihen, että elintarvikkeiden vienti Venäjälle keskeytyi ja rehusilakan hinta laski myös kotimaisilla markkinoilla. Kaloja lossattiin yhä enemmän ulkomaille kalajauhon raaka-aineeksi.
Lohen ja siian markkinatilanne oli hiljalleen normalisoitumassa ostoboikottien jälkeen.
Uusi ministeri
Alkukesästä Petteri Orposta tuli uusi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen jälkeen. Ministerinvaihto oli alan näkövinkkelistä valitettavasti huono uutinen. Liitto tapasi uuden ministerin elokuussa ja ensivaikutelma oli se, että alan asiat olivat ministerille melko vieraita.
Ministeriö hyväksyi uuden kalataloushallinnon strategian vuosiksi 2014–2018. Kala-alan organisaatiot suhtautuivat strategiaan kriittisesti, koska se ei ottanut elinkeinon ongelmakohtia tarpeeksi huomioon.
Aluetasolla valmisteltiin siirtymistä uuteen kalataloushallintoon vuoden aikana. Liitto tuki kolmen ”kalastus-ELY-keskuksen” perustamista. Muutos tuli voimaan 1.1.2015.
Silakkapaja Naantalissa
Liitto ja Pro Kala järjestivät silakkapajan Naantalissa helmikuussa. Silakkaa käsiteltiin eri näkökulmista. Vastaava tapahtuma oli järjestetty aiemmin vuonna 2010.
Vuosikokous ja keskustelut jatkuvat RKTL:n kanssa Turussa
Liiton vuosikokous pidettiin tällä kertaa liiton virallisessa kotipaikassa Turussa. Liiton taloudellinen tulos oli jälleen positiivinen ja liiton omavaraisuus oli alkanut vähitellen vahvistua monien vaikeiden vuosien jälkeen.
Seppo Partanen palkittiin valokuvataululla siitä erittäin myönteisestä työstä, jota hän oli tehnyt tuodessaan ammattikalastajan jokapäiväistä elämää näkyväksi. Hänen bloginsa Huovari-kalastuspaatin arjesta sekä silakankalastuksessa kotivesillä Saaristomerellä että turskankalastuksen aikaan Itämeren eteläosissa oli ollut erittäin suosittu ja sitä oli klikkailtu ahkerasti liiton kotisivuilla.
Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin myös päivä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen edustajien kanssa. Suurta joukkoa erilaisia asioita käsiteltiin jälleen positiivisessa hengessä.
Vaikka tuleva tutkimuslaitosten uudelleenorganisointi (RKTL:stä tuli Luke) joksikin aikaa keskeytti aktiivisen kokoontumisen, voi 2013–2014 käydyt keskustelut nähdä pohjana innovaatio-ohjelma Tukalassa tehdylle yhteistyölle.
Merimetso-ongelmasta tuli yhä akuutimpi. Liitto oli lähettänyt kaksi kirjettä ympäristöministeriölle vaatien toimenpiteitä merimetsojen määrän lisääntymisen hillitsemiseksi. Liiton mukaan jo vanhentunut merimetsojen kannanhoitosuunnitelma olisi tullut päivittää. Ympäristöministeriö ei vastannut kirjeisiin. Tukholman lääninhallitus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestivät helmikuussa yhteisen merimetso-ongelmaa käsittelevän tilaisuuden, johon myös liitto osallistui.
Seurantakomitean vierailu Uudessakaupungissa
Toimenpideohjelman seurantakomitea vieraili toukokuussa Uudessakaupungissa ja tutustui alueen kalastukseen ja kalanviljelyyn.
Liitto Kultarannassa
Liitto ja Pro Kala vierailivat kesäkuussa tasavallan presidentin luona Kultarannassa. Tuliaisina annettiin alkukesän luonnonkalaa, siikaa, kuhaa ja lohta.
SuomiAreena
Muutaman vuoden tauon jälkeen SuomiAreena-tapahtumassa heinäkuussa järjestettiin taas lohta käsittelevä paneelikeskustelu. Lohesta viime vuosina käynyt uuvuttava keskustelu jätti jälkensä aiheen käsittelyyn.
Lohikeskustelun osallistujat olivat puheenjohtaja Kalervo Aska Tornio-Muonionjokiseura ry:stä, kalatalousneuvos Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriöstä, professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta, vapaa-ajankalastaja ja näyttelijä Jasper Pääkkönen, ammattikalastaja Heikki Salokangas ja meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta. Toisin sanoen moni niistä ihmisistä, jotka olivat hyökänneet ammattikalastusta vastaan viime vuosina. Keskustelun puheenjohtajana toimi Ylen toimittaja Markus Liimatainen.
Toimijakohtaisista kiintiöistä löydettiin kuitenkin yllättävä yhteinen näkemys. Koko paneeli tuki Salokankaan halua tietää kalastusmahdollisuudet etukäteen. Risto Lampinen esitteli ministeriön näkemyksen ja totesi, että jos ja kun kalastuslain uudistus etenee, niin myös kansallinen lohistrategia etenee. Sen toteuttaminen sisältäisi toimijakohtaiset kiintiöt.
Norilsk Nickelin päästö
Viikonloppuna 5-6.7. tapahtui suuri nikkelipäästö Kokemäenjokeen Norilsk Nickel Oy:n tehtaalta Harjavallassa, mikä työllisti paikallisjärjestöä ja liittoa aika tavalla. Porin ympäristövirasto antoi 16.7. suosituksen, ettei kyseiseltä alueelta pyydettyä kalaa käytettäisi ja tukkukaupat eivät ottaneet vastaan suistoalueelta pyydettyä kalaa. Pitkäkestoisen oikeusprosessin jälkeen jotkin kalastajat saivat korvauksia aiheutuneista vahingoista.
Harmaahylkeelle metsästyskiintiö
Pitkän valmistelun jälkeen hallitus lopulta hyväksyi siirtymisen harmaahylkeen kiintiömetsästykseen. Liitto oli ottanut asian useasti esille. Metsästyskauden aikana halleja saattoi kaataa ministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa. Hallin esiintymisalue jaettiin kolmeen kannanhoidolliseen alueeseen, joilla oli omat kiintiönsä.
Kalasta ulkopoliittinen pelinappula
Kun Ukrainan kriisin takia EU:ssa otettiin käyttöön tiettyjä pakotteita Venäjää kohtaan, ilmoitti Venäjä puolestaan elokuussa EU:n elintarvikkeiden kauppakiellosta. Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 7.8. asetuksen, jolla kiellettiin elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuonti vuoden ajaksi. Asetusta myöhemmin jatkettiin. Kiellettyjen elintarvikkeiden joukossa oli myös kala.
Kielto vaikutti suoraan suomalaiseen kalastukseen ja kalanjalostukseen. Markkinatilanne kääntyi huonompaan suuntaan yhdessä yössä. Pakkasvarastoissa oli 4 500 tonnia silakkaa matkalla venäläisille markkinoille. Liitto aloitti välittömästi keskustelut taloudellisista korvauksista ministeriön ja ministeriön kanssa ja eduskunta myönsi varoja tähän tarkoitukseen. Euroopan komission suostumuksen myötä korvauksia voitaisiin maksaa vuonna 2015.
Liitto järjesti Helsingin silakkamarkkinoiden aikaan kansanedustajille tilaisuuden, jossa kerrottiin pakotteiden vaikutuksista kalatalousalaan.
Pro Kala 20 vuotta
Pro Kala vietti 20-vuotisjuhliaan elokuun lopulla. Liitto oli yhdistyksen perustajajäsen ja aktiivisesti mukana sen toiminnassa.
Ehdotus uudesta kalastuslaista eduskuntaan
Ehdotusta uudesta kalastuslaista käsiteltiin läpi vuoden. Kuulemiskierros toteutettiin vuoden alussa. Liitto katsoi, että ehdotuksen olisi pitänyt vahvistaa kaupallisen kalastuksen asemaa, nyt ehdotus on tältä osalta lähinnä kosmeettinen. Liiton mukaan ehdotus ei vahvista kalataloutta osana elintarviketuotantoa, vaan näkee kalan lähinnä eliitin harrastuksen kohteena ja osana tämän päivän elämysyhteiskuntaa. Viisisivuisessa lausunnossaan liitto otti esille useita ehdotuksen puutteita.
Tarkoituksena oli käsitellä hallituksen esitystä ennen juhannusta, mutta yksimielisyyteen ei päästy ja esitys vedettiin takaisin. Eripuraa aiheuttivat esimerkiksi vapaa-ajankalastajien oikeus myydä kalaa sisävesialueella sekä yli 65-vuotiaiden kalastonhoitomaksu.
Lisävalmistelujen ja uusien keskustelujen jälkeen hallitus toimitti lakiesityksen eduskunnalle lokakuussa. Viimeisessä vaiheessa nostettiin esiin muun muassa vapaa-ajankalastajien oikeus verkkokalastukseen (enintään 8 verkkoa). Lain käsittely jatkui vuonna 2015.
Kesäkuussa ministeriö ja RKTL järjestivät keskustelutilaisuuden kuhakannoista, kalastuksesta ja mahdollisesta sääntelyn tarpeesta. Kuha nostettiin esille uudestaan myös tulevina vuosina.
Lohistrategia hyväksytään
Ministeriö vastasi lopulta helmikuussa 2014 liiton kritiikkiin lohenkalastuksen ennenaikaisesta lopettamisesta kesällä 2013. Ministeriö totesi että näin jälkikäteen tarkasteltuna kielto oli luultavasti turhan hätäinen, mutta korvauksille ei ollut perusteita. Ministeriö kehotti kalastajia toimittamaan saalisilmoituksensa mahdollisimman pian ja mielellään sähköisesti. Ministeriö otti käyttöön sähköisen saalisilmoitusjärjestelmän rannikkokalastuksessa kevättalvella ja avomerikalastuksessa 1.1.2015 alkaen.
Kuulemiskierroksen jälkeen ehdotus kansallisesta lohi- ja taimenstrategiasta hyväksyttiin lokakuussa. Strategialle nimettiin myös seurantakomitea.
Tornionjokeen nousi ennätysmäärä lohia, jopa 100 210 kappaletta kaikuluotainseurannan mukaan.
Seuraavan vuoden kiintiöiden kansallinen käsittely sai uusia piirteitä. Eduskunnan valiokunta halusi ottaa asiaan kantaa heti ICES:n toukokuisen neuvonannon jälkeen voidakseen vaikuttaa Suomen linjaan Itämeren maiden Baltfish-yhteistyöjärjestössä. Keskustelut etenivät muuten tavanomaisia raiteita, mutta nyt ja tulevaisuudessa myös kahdesti vuodessa eduskunnan kuulemistilaisuuksissa. Puolalaisesta ilmoittamattomasta kalastuksesta tuli kiintiölaskelmiin vaikuttava tekijä. Liitto katsoi, ettei suomalaista kalastusta pitäisi rankaista alennetuilla kiintiöillä puolalaisten toiminnan takia. Kalastusneuvosto pienensi lohikiintiötä 10 prosenttia lokakuussa ja Suomi oli liikkeellepanevana voimana. Liitto kommentoi Ylelle, että Lohikiintiöt tukahduttavat ammattikalastajien mahdollisuudet.
Toimijakohtaisia kiintiöitä aletaan valmistella
Vuosikausien keskustelujen ja kehotusten jälkeen toimijakohtaiseen kiintiöjärjestelmän valmistelu alkoi toden teolla marraskuussa järjestetyssä tilaisuudessa.
Liitto kävi sisäisiä keskusteluja kesäkokouksessa ja hallituksen tavanomaisessa kokouksessa syksyllä. Liiton alustavat kannat vahvistettiin. Vielä tässä vaiheessa hallituksesta löytyi erilaisia näkemyksiä järjestelmästä. Jotkut kokivat, että kalastuksen säätely oli muuttanut kalastushistoriaa ja perusteluja järjestelmän käyttöönotolle ei olisi. Hallitus katsoi, että järjestelmän kaikkia vaikutuksia olisi tutkittava huolellisesti. Järjestelmää ei pitäisi myöskään soveltaa kaikkeen kalastukseen, kuten esimerkiksi rysäkalastukseen.
Ensimmäisessä yleisessä kokouksessa marraskuussa esitettiin Ruotsin ja Viron kokemuksia samanlaisesta järjestelmästä, sekä hallinnon että elinkeinon näkökulmasta. Läsnä olevat kalastajat pitivät kokouksen aikana melko matalaa profiilia. Hallinnon edustajat puhuivat enimmäkseen. Ministeriö esitti lopuksi alustavan aikataulun mahdolliselle jatkokäsittelylle. Nopeita päätöksiä ei luvattu, koska kyseessä oli jo lähtökohtaisesti erittäin suuri asia, joka vaatisi uutta lainsäädäntöä. Eduskuntavaalit olivat myös tulossa.
Silakan ja kilohailin kalastuksen sääntelyä muutettiin taas useaan otteeseen vuoden kuluessa. Keskustelut sääntelystä vuonna 2015 kävivät yhä haastavammiksi liiton hallitukselle, etenkin ahvenanmaalainen kalastus herätti keskustelua. Yksimielisyyteen kuitenkin päästiin. Sekä hallinto että elinkeino alkoivat olla väsyneitä jatkuvaan sääntelykeskusteluun. Tämä nopeutti uuden järjestelmän käyttöönottoa.
EMKR-asetus hyväksytään
Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskeva asetus hyväksyttiin lopullisesti, ja Suomi pystyi joulukuussa lähettämään ehdotuksensa toimenpideohjelmasta komissiolle. Liitolle oli tärkeää, että hylje- ja merimetsokorvaukset voitiin sisällyttää toimenpiteisiin.
Vuoden aikana käsiteltiin myös uutta valvontajärjestelmää. Järjestelmä pantiin kansallisesti täytäntöön lailla yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta. Se tuli voimaan 1.1.2015 alkaen. Liitto oli kritisoinut ylimitoitettua valvontajärjestelmää tiukasti. Valvontajärjestelmästä oli tullut niin laaja ja monimutkainen, että paitsi yritysten, myös järjestöjen ja hallinnon oli vaikea saada kokonaisuudesta otetta.
Uudet jäljitettävyyttä koskevat säännöt tulivat myös voimaan 1.1.2015 alkaen, ja liitto tiedotti tulevista säännöistä jäsenistöään. Yhteistä sähköistä järjestelmää ei voitu luoda, koska ministeriö ei voinut järjestää sille rahoitusta.