Liitolla oli useita vieraita vuoden aikana: eduskunnan ympäristövaliokunta, europarlamentaarikko ja ministeriön ylijohtaja. Suureksi kunniaksi oli se, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti vastaan kutsun tutustua ammattikalastukseen vierailulla Naantalissa.

Pelagisen kalastuksen sääntelyä jatkettiin ja asetukseen tehtiin muutoksia useasti vuoden aikana. Saaliit kasvoivat ja markkinatilanne oli hyvä, mutta vuoden lopussa oli havaittavissa merkkejä huonompaan suuntaan kääntymisestä. Eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena oli kieltää turkistalous Suomessa. Valiokunnan kuulemistilaisuudessa liitto korosti turkistalouden suurta merkitystä kalastukselle ja katsoi, että aloite olisi hylättävä.

Yhdessä Suomen sisävesikalastajat SSAK ry:n kanssa liitto toi esille sisävesikalastuksen ongelmia keskusteluissaan ministeri Jari Koskisen kanssa keväällä. Erityisesti lupa-asioiden haasteita käsiteltiin.

Ensimmäinen ulkomaalaisomisteinen kalastusyritys liittyi liittoon.

Uusi strategia

Hallitus oli laatinut ehdotuksen uudeksi toimialastrategiaksi kaudelle 2014-2020. Vuosikokouksessa Porissa hyväksyttiin nyt järjestyksessä kolmas strategia. Liiton toimialastrategiat olivat noudattaneet EU:n ohjelmakausia. Strategia sai nyt myös uuden muodon: kompakti diasarja, jossa esitettiin toiminta-ajatus, arvot, visio ja strategiset suuntaviivat sekä toimenpiteet alan kehittämiseksi. Vaikka kattavampi strategiapaperi laadittiin myös, tiivis strategia ohjasi liiton toimintaa kauden aikana.

Årsmötet 22.3.2013 i Björneborg godkände efter diskussion en ny strategi för näringen. Bild: Markku Saiha.
Vuosikokouksessa 22.3.2013 Porissa hyväksyttiin keskustelun jälkeen toimialan uusi strategia. Kuva: Markku Saiha.

Koska kaupalliseen kalastukseen kohdistuva ulkoinen paine oli kasvanut, liitto pestasi Kreab Ab:n laatimaan viestintäsuunnitelman strategian täydentämiseksi. Kreabin Pekka Timonen osallistui liiton kesäkokoukseen ja kertoi suunnitelmasta ja mahdollisista toimista. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutettiin tulevina vuosina. Liitto sai työhön taloudellista tukea Sandmanin säätiöltä.

Kalastuslaki

Kalastuslain kokonaisuudistus jatkui. Ministeriö julkaisi helmikuussa ehdotuksensa ja kevättalven aikana järjestettiin kaksi kuulemistilaisuutta. Työ hallituksen lakiesityksen laatimiseksi jatkui ja lakia koskeva poliittinen keskustelu alkoi myös. Uusi, päivitetty versio esiteltiin elokuussa uusin keskusteluin. Lakiehdotus lähti lopulta lausuntokierrokselle joulukuussa.

Siikatyöryhmäkin antoi ehdotuksensa helmikuussa, ja myös siihen esitettiin useita erilaisia täydentäviä ja eriäviä mielipiteitä. RKTL laati siian tutkimusohjelman vuosille 2013-2018 ja kalastusasetusta muutettiin. Muutokset koskivat verkkojen solmuvälejä siikaa pyydettäessä.

Keskusliikkeiden ostoboikotit vaikuttivat edelleen lohen ja siian markkinoihin.

Ministeriön organisaatiomuutos

Maa- ja metsätalousministeriössä toteutettiin organisaatiomuutos vuoden alusta. Metsäosaston, kala- ja riistaosaston ja pääosa yleisen osaston asioista koottiin uudelle luonnonvaraosastolle Juha Ojalan tullessa uudeksi ylijohtajaksi.

Den nya överdirektören Juha Ojala bekantar sig med laxfiske i Kumnäs 27.6.2013. Från vänster Ojala, Kim Jordas och Heikki Salokangas. Bild: Markku Saiha.
Uusi ylijohtaja Juha Ojala tutustumassa lohenkalastukseen Kuuminaisissa 27.6.2013. Vasemmalta oikealle Ojala, Kim Jordas ja Heikki Salokangas. Kuva: Markku Saiha.

Kalastusneuvos Markku Aro eläkkeelle

Kalastusneuvos Markku Aro jäi eläkkeelle syyskuun alussa. Hän työskenteli kala-alalla 40 vuotta.

Aro avtackades av näringen vid ett tillfälle på ministeriet 8.8.2013. Från vänster Fiskhandlarförbundets Leena Jääskeläinen, Fiskodlarförbundets Anu-Maria Sandelin, Markku Aro, Pro Fisks Katriina Partanen och Fiskindustriföreningens Anna Vainikainen. Bild: Kim Jordas.
Ala kiitti Aroa ministeriössä 8.8.2013 järjestetyssä tilaisuudessa. Vasemmalta oikealle Kalakauppiasliiton Leena Jääskeläinen, Kalankasvattajaliiton Anu-Maria Sandelin, Markku Aro, Pro Kalan Katriina Partanen ja Kalateollisuusyhdistyksen Anna Vainikainen. Kuva: Kim Jordas.

Markun ura alkoi 8.8.1973 kun Rauli Badding Somerjoki ”fiilasi ja höyläsi”, Vietnamissa vielä sodittiin, ensimmäinen Uuno Turhapuro -elokuva sai ensi-iltansa ja Kekkonen valittiin jatkokaudelle, totesi Juha Ojala läksiäistilaisuudessa. Aro sai nimityskirjansa Kekkoselta.

Olen virkamiehenä palvellut 25 hallitusta ja 17 eri maa- ja metsätalousministeriä, kertoi Aro vastauspuheessaan.

Aro osallistui EU-jäsenyysneuvotteluihin ja hän työskenteli myös pitkään Brysselissä sekä komissiossa että erityisesti Suomen Brysselin edustustossa. Hän osallistui aktiivisesti Itämeren komission (IBSFC) työhön ja johti Suomen valtuuskuntaa pitkään.

Liitto ja Aro tekivät pitkään rakentavaa yhteistyötä alan hyväksi.

Presidentin vierailu elokuussa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli liiton vieraana Naantalissa 6.8.

Republikens president Sauli Niinistö och Kim Jordas följer med då Olavi och Erkki Sahlstén vittjar pontonryssjan. Bild: Markku Saiha.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Kim Jordas seuraavat Olavi ja Erkki Sahlsténin ponttoonirysän kokemista. Kuva: Markku Saiha
Presidenten tackar båtförare Kalle Olkinuora för färden och dagens fångst följer med till Gullranda. Till höger Kim Jordas och Olavi Sahlstén. Bild: Markku Saiha.
Presidentti kiittää veneen kipparia Kalle Olkinuoraa matkasta ja päivän saalis seuraa mukana Kultarantaan. Oikealla Kim Jordas ja Olavi Sahlstén. Kuva: Markku Saiha.
Ett stort pressuppbåd ville ha kommentarer av presidenten. Bild Markku Saiha.
Suuri joukko tiedotusvälineiden edustajia halusi haastatella presidenttiä. Kuva: Markku Saiha.

Vierailu oli hyvin onnistunut, ja vaikka puhuttiin vakavista asioista, oli ilmapiiri kesäisen rento. Kotimaisen lähikalan ja ammattikalastuksen tilanne ja kehitysnäkymät kiinnostivat tasavallan presidenttiä, kertoi Kim Jordas. Myös Itämeren tärkeys kalastuselinkeinolle ja työ Itämeren tilanteen parantamiseksi tulivat hyvin esille vierailun aikana.

Ympäristövaliokunta Söderbyssä

Syyskuussa oli eduskunnan ympäristövaliokunnan vuoro. Liitto ja Nylands Fiskarförbund järjestivät valiokunnalle päivän Söderbyssä Loviisassa.

Vierailun aikana keskusteltiin tutuista asioista, kuten kotimaisen kalan pienestä (7 %) markkinaosuudesta, hyljeongelmasta, poistokalastuksen tulevaisuudesta ja Itämeren tilasta. Valiokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen totesi, että jokaisella suomalaisella tuntuu olevan mielipide kalastuksesta ja se näkyy myös valiokunnan työssä. Korhonen kiitti valiokunnan saamasta mahdollisuudesta tutustua ammattikalastuksen asioihin ja kalastukseen käytännössä. Hän kiinnitti huomiota siihen, että kotimaisen kalan tarjonta olisi varmistettava, ja katsoi myös, että hinnanmuodostus on vääristynyt, kalastajan osuus on liian pieni. Hän oli tyytyväinen siihen, että Suomenlahden tilanne oli parantumassa.

Ledamot Eeva-Maria Maijala, utskottets sekreterare Jaakko Autio och ledamot Jari Lindström med yrkesfiskare Mikael Lindholm. Bild: Kim Jordas.
Valiokunnan jäsen Eeva-Maria Maijala, sihteeri Jaakko Autio ja jäsen Jari Lindström ammattikalastaja Mikael Lindholmin kanssa. Kuva: Kim Jordas.

Poistokalastus kohtaa kohtalonsa

Komissio oli hyväksynyt poistokalastuksen tuen maksamisen 30.6.2014 asti. Hallitus oli jo vuodelle 2013 varannut budjettiin rahaa ja koska toiminta sai poliittista tukea eduskunnassa, sille myönnettiin myös lisärahoitusta talousarviokäsittelyn aikana. Liitto pyysi myös ministeriötä varmistamaan, että komissiosta voidaan saada lisäaikaa ja toiminta otetaan huomioon seuraavassa toimenpideohjelmassa.

Tuen epävarmuus oli vaikuttanut toimintaan koko ajan ja vaikeuksia oli myös saaliin markkinoinnin osalta.

Vielä suurempi haaste nousi kuitenkin esiin. Jotkut toimijat näkivät toiminnan uhkaavan kalakantoja ja poistokalastusta harjoittavia kalastajia vastaan käytiin kovaa ja törkeää kampanjaa etenkin Suomenlahdella. Tilanteesta tuli ammattikalastajille kestämätön ja poistokalastus lopulta loppui suurilla alueilla.

Tutkimus ja elinkeino kohtaavat

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ja liiton edustajat olivat tavanneet jo tammikuussa keskustellakseen tutkimuksen ja elinkeinon välisistä suhteista. Hallituksen kesäkokouksen yhteydessä Tampereella 30.8. järjestettiin isompi tapahtuma.

Tarkoituksena oli lisätä osapuolten välistä luottamusta. Päivän aikana käsiteltiin useita eri aihealueita: muiden muassa kiintiöityjen lajien kanta-arvioita, siikaa, joka oli ollut tapetilla, ja aina ajankohtaista lohta.

I förgrunden VFFI:s Asmo Honkanen och Vesa Ruusila lyssnar då Markku Törrönen i bakgrunden lägger ut texten. Bild: Markku Saiha.
Etualalla RKTL:n Asmo Honkanen ja Vesa Ruusila kuuntelevat, kun Markku Törrönen (taustalla) luennoi.

Lohta, lohta…

Lohi leimasi myös tätä vuotta.

Suomalainen lohenkalastus pitkälläsiimalla oli kielletty 1.1.2013 eteenpäin pääaltaalla. Liitto vaati, että alukset, jotka olivat tätä kalastusta harjoittaneet, saisivat korvauksia. Korvauksia luvattiin ensin, mutta lupaukset vedettiin myöhemmin takaisin.

Lohisaaliit olivat hyviä ja ministeriö kielsi lohenkalastuksen jo 25.7. alkaen, vaikka vain 77,1 % oli silloin kalastettu. Liitto kävi vilkasta kirjeenvaihtoa ministeriön kanssa ja ministeriö avasi kalastuksen uudelleen 5.-9.8. Ennenaikainen kielto herätti suurta suuttumusta etenkin Pohjanlahden kalastajissa. Liitto vaati ministeriön menettelytavan tutkintaa ja tapasi myös ministeri Koskista, mutta vastauksia ei saatu vuoden aikana.

Keskustelu seuraavan vuoden kiintiöistä otti jälleen syksyllä tulta alleen sekä eduskunnassa että mediassa. Siitä keskusteltiin myös hallituksessa. Ympäristöministeri Ville Niinistö hyökkäsi ministeri Koskista ja hänen virkamiehiään vastaan ​​ja halusi, että kalastusasiat siirrettäisiin ympäristöministeriölle.

Eräs näyttelijä osallistui jälleen lohidebattiin ja hänestä tuli vuoden aikana yksi Suomen ammattikalastuskielteisimmistä ihmisistä professori Hannu Lehtosen rinnalla. Jostain kumman syystä maa- ja metsätalousministeriö antoi näyttelijälle enemmän tai vähemmän virallisen roolin kalastuspolitiikan luomisessa.

Lohigate: Kalastussoppa kuumenee, näin vastaa Jasper Pääkkönen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) ihmettelee näyttelijä Jasper Pääkkösen väitteitä siitä, että hänet olisi yritetty vaientaa maa- ja metsätalousministeriössä

Ilta-Sanomat 9.4.2013.

Donner ei syö Jasper Pääkkösen lohisoppaa: ”Ehkä Pääkkönen ei tiedä tätä, tai hän halua kertoa sitä”

Kansanedustaja Jörn Donner (r) on nyreissään näyttelijä Jasper Pääkkösen ja kumppaneiden lohipuheista.

Ilta-Sanomat 8.10.2013

Lohesta keskusteltiin useissa TV:n ajankohtaisohjelmissa. Muun muassa EU-parlamentaarikko Nils Torvalds, professori Hannu Lehtonen ja liiton Kim Jordas keskustelivat asiasta televisiossa Obs-ohjelmassa.

Työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia lohistrategiaehdotus, sai työnsä valmiiksi marraskuussa. Lopputuloksena oli kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia. Vuoden aikana oli järjestetty alueellisia kuulemistilaisuuksia. Liitto ei ollut ehdotukseen täysin tyytyväinen ja liiton edustaja Heikki Salokangas jätti täydentävän mielipiteen yhdessä Nylands Fiskarförbundin, Satakuntaliiton, Pohjanmaan liiton ja Kalakauppiasliiton kanssa. Myös muita eriäviä ja täydentäviä mielipiteitä jätettiin.

Liitto katsoi, että strategiassa ei otettu hallitusohjelman tavoitteita ammattikalastuksen ja kotimaisen kalan saatavuuden turvaamiseksi riittävästi huomioon. Liitto epäili myös, että eri intressiryhmien välillä olisi edelleen konflikteja uudesta strategiasta huolimatta. Näin myös tapahtui myöhemmin.

Kirjaus kalastajakohtaisisten (ei-siirrettävien) lohikiintiöiden käyttöönotosta lohiasetuksen yhteydessä oli askel parempaan suuntaan. Kirjaus huomattiin myös pelagisessa kalastuksessa. Voisiko samanlainen järjestelmä toimia myös pelagisessa kalastuksessa?

Helsingin Sanomat undersökte vem som riksdagen hört i olika ärenden under perioden 1998-2013. Förbundet hade hörts 68 gånger under perioden. Dock betyder inte detta nödvändigtvis att riksdagen tagit till sig den information som getts under dessa höranden. Laxfrågan är ett gott exempel. Bild: Urklipp Helsingin Sanomat 28.4.2013.
Helsingin Sanomat tutki, mitä tahoja eduskunnassa oli kuultu eri asioissa vuosina 1998–2013. Liittoa oli tuona aikana kuultu 68 kertaa. Tämä ei toki tarkoita sitä, että eduskunta olisi ottanut kuulemistilaisuuksissa saamansa tiedon huomioon. Lohi on tästä hyvä esimerkki. Kuva: lehtileike, Helsingin Sanomat 28.4.2013.
  EU-parlamentariker Nils Torvalds var förbundets och Nylands Fiskarförbunds gäst 28.10.2013. Torvalds visar Krister Hellström och Mikael Lindholm vilka bilder fastnat i kameran under fiskefärden. Torvalds jobbade aktivt för att sälersättningarna togs med i havs- och fiskerifondens åtgärder. Bild: Kim Jordas.
EU-parlamentaarikko Nils Torvalds oli liiton ja Nylands Fiskarförbundin vieraana 28.10.2013. Torvalds näyttää Krister Hellströmille ja Mikael Lindholmille, mitä kameralle tallentui kalastusreissun aikana. Torvalds teki ahkerasti työtä sen eteen, että hyljekorvaukset sisällytettiin meri- ja kalastusrahaston toimintaan. Kuva: Kim Jordas.

Uusi yhteinen kalastuspolitiikka

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisestä kalastuspolitiikasta hyväksyttiin viimein vuoden lopulla. Asetuksessa uutta oli alueellistaminen sekä poisheittokielto.

Vaikka yhteisen kalastuspolitiikan uudistus ei sisältänyt pakollisia määräyksiä siirrettävistä kalastusoikeuksista, liitto kehotti jälleen ministeriötä aloittamaan aluskohtaisen kiintiöjärjestelmän valmistelun.

Markkinajärjestelyasetus hyväksyttiin myös, mutta meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetuksen lopullista hyväksymistä lykättiin seuraavaan vuoteen.