Merituulivoima alkoi huolestuttaa liittoa. Suomalaisten kalastusyritysten lisääntynyt ulkomainen omistus herätti keskustelua. Kalastuslain kokonaisuudistus alkoi toden teolla ja siitä annettiin välimietintö. Nord Stream AG:n kanssa tehtiin sopimus.
Tuulivoima
Tuulipuistojen rakentaminen merialueille alkoi huolestuttaa liittoa. Puistoja suunniteltiin useille rannikkoalueille, muun muassa Inkooseen, Siipyyhyn, Mustasaareen ja Perämerelle. Hanke Suurhiekassa Perämerellä työllisti liittoa tulevina vuosina.
Selkeyttääkseen asemaansa vesioikeudellisissa hankkeissa liitto teki vuoden alussa nopealla aikataululla sääntömuutoksen, jolla vahvistettiin liiton puheoikeutta esimerkiksi vesioikeudellisissa prosesseissa.
Troolausta rajoitetaan
Vaikka kilohailikiintiö oli yli 20 000 tonnia, se oli rajoittava tekijä troolikalastukselle. Pääaltaalle asetettiin erillinen kiintiöosuus kilohailille. Tämä johti kalastuksen kieltämiseen alueella jo maaliskuussa kiintiön täytyttyä nopeasti. Vuoden lopussa annettiin myös uusia rajoituksia Suomenlahdelle. Tilanne aiheutti konflikteja alalla. Erityisesti pääaltaalla kalastusta harjoitettiin ulkomaisessa omistuksessa olevilla aluksilla, mitä suomalaiset kalastusyrittäjät eivät katsoneet hyvällä. Tämä tilanne väritti keskustelua useiden vuosien ajan.
Liiton kevätkokous ja yrittäjäpäivä Turussa
Liitto järjesti maaliskuussa Turussa vuosikokouksen yhteydessä myös yrittäjäpäivän. Ministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam puhui kiintiötilanteesta ja muista ajankohtaisista asioista. Kestoaihetta aluskohtaisia kiintiöitä käsiteltiin myös. Bondestam totesi asian vaativan vielä paljon valmisteluja ja keskusteluja. Päätöksiä suuntaan tai toiseen ei voitaisi odottaa vielä lähitulevaisuudessa. Järjestelmä vaatisi myös uutta lainsäädäntöä.
Bondestamin mukaan särkikaloja voitaisiin hyödyntää resurssina elintarvikkeena, rehuna tai bioenergian lähteenä. Kyse on vesiympäristön hoidosta, särkikalojen kalastus poistaa ravinteita, vähentää kuormitusta ja luo tilaa petokaloille. Rahoitusmahdollisuuksia ja kalastajien kannustuspalkkiojärjestelmän luomista tutkitaan parhaillaan. Järjestelmä voitaisiin todennäköisesti käynnistää ensi vuoden alussa, sanoi Bondestam.
Muita käsiteltyjä aiheita olivat kalastuslain uudistus sekä pilottihanke ongelmahylkeiden seuraamisesta GPS/GMS-laitteilla. Puheenjohtaja Olavi Sahlstén ja toimitusjohtaja Kim Jordas kertoivat lakiuudistuksen viimeisimmistä tiedoista ja kehottivat kuulijoita ottamaan kantaa uudistuksen sisältöön. Erityisesti pääsy kalavesille ja kalastusoikeudet sekä ammattikalastajan määritelmä herättivät keskustelua.
Kalakoulu 30 vuotta
Kalastusalusrekisterilaki
Kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröintiä koskevan uuden lain valmistelusta oli tullut monen muun aiheen tapaan ikuisuuskysymys kalastusalalla. Valtioneuvosto toimitti lopulta lakiesityksen eduskunnalle maaliskuussa. Liitto suhtautui esitykseen edelleen kriittisesti, ja sen käsittely eteni eduskunnassa hitaasti. Keskustelu ulkomaisen omistuksen lisääntymisestä suomalaisissa kalastusyrityksissä vaikutti myös käsittelyyn.
Kalastusyrityksissä oli myös yleistä tyytymättömyyttä siihen, miten ministeriö käsitteli kalastusalusrekisteriä ja sen rekisteritilaa.
Kalastusrajoituksia Saimaalla
Ministeriö antoi keväällä uuden asetuksen kalastuksen rajoittamisesta saimaannorpan suojelemiseksi. Asetuksen soveltamisalaa laajennettiin 1250 neliökilometristä noin 1 675 neliökilometriin. Liitto vaati, että maa- ja metsätalousministeriön tulisi korvata kokonaisuudessaan rajoitusten aiheuttamat saalis- ja pyydystappiot ja myös korvata uusien pyydysten hankintamenot.
Ministeri vastaa lopultakin
Liitto lähetti useita kirjeitä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle kotimaisen kalan tilanteesta. Kun vastausta ei saatu, liitto julkaisi lopulta avoimen kirjeen ministerille huhtikuussa. Toukokuussa ministeri vastasi sekä kirjallisesti että tapaamisessa toimitusjohtajan kanssa. Suomen kalatalousala on perinteinen ja tärkeä osa suomalaista elinkeinoelämää, elintarviketuotantoa ja kulttuuria, Anttila totesi.
Vastaus ei kuitenkaan tyydyttänyt liittoa, koska konkreettiset toimet hylkeiden ja lohen suhteen puuttuivat. Ministeri vetosi ainoastaan valmisteilla olevaan ammattikalastusohjelmaan, Tornionjokeen asennettavaan lohilaskuriin ja lohikysymyksen mahdolliseen käsittelyyn syksyllä.
Komissio julkaisee YKP:n vihreän kirjan
EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) oli uudistettu säännöllisesti. Viimeksi tämä oli tapahtunut vuonna 2002. Komissio käynnisti nyt uuden kierroksen ja antoi YKP:stä vihreän kirjan. Komissio esitti tuttuja syitä uudistukselle, muun muassa kalastuksen liikakapasiteetti, epäselvät tavoitteet, lyhytnäköiset päätökset ja puutteet sääntöjen noudattamisessa.
Liitto esitti näkemyksensä ja totesi, että alan kestävyyden määritelmän tulee sisältää kaikki kestävyyden osa-alueet, eli sekä biologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Liitto tuki myös alueellisen päätöksenteon lisäämistä ja rannikkokalastuksen erityistarpeiden huomioon ottamista sekä uusien alusten ja veneiden hankintatuen mahdollistamista.
Kesäkokous Lappeenrannassa
Nord Stream I
Nord Stream I -kaasuputki oli ollut suunnitteilla enemmän tai vähemmän koko 2000-luvun. Liiton linja oli ensisijaisesti vastustaa hanketta, koska se haittaisi kalastusta. Toisaalta liitto vaati vahingonkorvauksia, mikäli hanke aloitettaisiin.
Ympäristövaikutusten arvioinnin päätyttyä Nord Stream AG jätti lupahakemuksen kahden rinnakkaisen kaasuputken rakentamisesta Venäjän ja Saksan välille. Yhtiö oli ollut yhteydessä liittoon jo aikaisessa vaiheessa. Osapuolten välillä oli käyty keskustelua jo vuosia, mutta vuonna 2009 yhteydenpito tiivistyi.
Loppuvaiheessa neuvotteluja käytiin Nord Stream AG:n pääneuvottelija Jörn Dückerin ja yhtiön asianajajan, asianajotoimisto Castrén & Snellmanin Martias Wahlgrenin sekä liiton toimitusjohtaja Kim Jordaksen ja asianajaja Heikki Jalaksen kesken. Ammattikalastaja Kari Ollila osallistui joihinkin neuvotteluista. Ammattikalastaja Seppo Partanen auttoi taustatietojen kanssa.
Viimeiset neuvottelut käytiin kuumana kesänä 2009 useiden tapaamisten aikana. Neuvotteluja käytiin pääosin asianajotoimistossa Eteläesplanadilla, mutta Maarianhaminan kokouksessa tapahtui ratkaisevaa edistystä. Ei ollut lomaa tänäkään vuonna, mutta tulos oli kuitenkin hyväksyttävä, totesi Kim Jordas. Troolarit, jotka kalastivat kaasuputken alueella, saisivat korvauksia putkien aiheuttamista haitoista. Yhteensä tämä koski 28 alusta.
Kansallinen ammattikalastusohjelma 2015
Kansallinen ammattikalastusohjelma lähetettiin lausuntokierrokselle syksyllä. Ohjelma täydensi Suomen kalatalouden strategista suunnitelmaa ja toimintaohjelmaa 2007-2013, jossa strategiaa toteutettiin käytännössä. Ohjelman tavoitteena oli varmistaa, että ala kehittyy taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävänä alana.
Uutena elementtinä ammattikalastusohjelma tarjosi mallia, jossa ammattikalastus tuottaisi kalan lisäksi myös vesienhoidon palveluita.
Toimitusjohtaja Kim Jordas katsoi kommentissaan, että ohjelmaluonnos on aika yleinen eikä ota kovin yksityiskohtaisesti kantaa asioihin. Tämä on tietysti odotettu ratkaisu, kun on kyse paperista, jonka ministeri aikanaan tulee hyväksymään. Kuitenkin olisi ehkä toivonut vähän suorempia ratkaisuehdotuksia, ottaen huomioon elinkeinon nykyisen tilan. Tärkeintä kuitenkin on, ettei ohjelma jää hyllylle pölyttymään, vaan lähdetään heti käynnistämään ohjelmassa olevia toimenpiteitä.
Ohjelma hyväksyttiin vuonna 2010.
Raportti Ammattikalastus 2015
Liitto teki oman kartoituksensa merialueen ammattikalastuksesta. Tarkoituksena oli mennä lukuja ja tilastoja syvemmälle. Tavoitteena oli myös yrittää saada käsitys tulevaisuudesta. Työn aikana haastateltiin useita kalastajia eri merialueilla, sekä rannikko- että troolikalastajia.
Tutkimus osoitti, että aktiiviset kalastajat olivat hyvin motivoituneita jatkamaan liiketoimintaansa. Samalla kalastajat olivat huolissaan tulevaisuudesta. Kertokaa sinne Helsinkiin, että jotain täytyy tehdä että vielä kalaa saadaan ihmisille! Myös ammattikalastajien vääristynyt ikärakenne ilmeni tutkimuksessa hyvin. Vain 7 % haastatelluista oli syntynyt 1980-luvulla ja suurimman ikäryhmän muodostivat 1960-luvulla syntyneet.
Kahden segmentin haasteet olivat erilaisia. Rannikkokalastuksessa hylkeet ja merimetsot sekä lohenkalastuksen sääntely nousivat esille. Luottamus hallinnon kykyyn ratkaista ongelmia oli myös heikko. Troolikalastuksessa haastatellut olivat huolissaan ulkomaisten omistusten lisääntymisestä sekä siitä, kuinka rehukalan markkinat turvataan. Kalajauhotehdasta vaadittiin.
Merimetso ja hylje
Merimetsot ja hylkeet olivat tuttuun tapaan asialistalla. Keväällä 2009 Lounais-Suomeen perustettiin alueellinen merimetsotoimikunta etsimään ratkaisuja eri osapuolten yhteistyön avulla merimetsojen kalastukselle ja kalakannoille aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Merimetsoista käytiin vilkasta keskustelua myös mediassa.
Mantereella viranomaiset olivat lamaantuneita, mutta Ahvenanmaalla aloitettiin merimetsojen suojelumetsästys, kunnes ongelma on ratkaistu, kuten Ahvenanmaalta kommentoitiin.
Liitto vaati muutoksia myös hylkeenpyynnin sääntelyyn. Liitto halusi muun muassa aloittaa norppien metsästyksen, mutta ministeri Annttila ei uskaltanut tehdä päätöstä virkamiesehdotuksista huolimatta.
Selkämeren kansallispuisto
Valtioneuvosto päätti 200-vuotisistunnossaan perustaa Selkämeren kansallispuiston.
Byrokratia lisääntyy ja lupakäytännöt siirtyvät ympäristöpuolelle, jossa eivät alan tarpeet ole arkea. Lopputuloksen laatuun kalastajan kannalta en kyllä luota, oli ammattikalastaja Heikki Salokankaan ensimmäinen kommentti päätöksestä.
Myös tämä tulisi työllistämään liittoa tulevina vuosina.
Välimietintö
Työ kalastuslain kokonaisuudistuksen parissa jatkui koko vuoden. Liitto asetti omat tavoitteensa eri osa-alueille. Joulukuussa työryhmä jätti välimietintönsä ministeri Anttilalle.
Organisaatio
Liiton taloustilanne pysyi tiukkana. Liitto päätti perua 30-vuotisen toiminnan juhlistamista vuonna 2010. Liiton toiminta oli jaettu kahteen erilliseen osaan: edunvalvontaan sekä viestintään ja kehitykseen. Viestintää voitaisiin jatkaa eduskunnan myöntämän tuen avulla, mutta jäsenmäärä pieneni ja hupenevilla jäsenmaksuilla rahoitettiin edunvalvontaa. Ulkomaalaisomistukset loivat myös epävarmuutta. Hallitus seurasi kehitystä huolestuneena. Yhtenä toimenpiteenä oli jäsenmaksujen nostaminen vuodelle 2010.
Toimitusjohtaja oli osittain sairauslomalla huhti- ja toukokuussa sairastapauksen vuoksi, millä oli haitallinen vaikutus toimintaan.
Jälleen kerran kalatalousalan järjestöjen välillä käytiin neuvotteluja tiiviimmästä yhteistyöstä. Tilanteeseen vaikutti se, että Kalakauppiasliitolla ei olut enää pysyvää henkilöstöä. Tuloksia ei saatu tälläkään kertaa.
Puheenjohtaja Olavi Sahlstén otti jäsenille suunnatussa joulutervehdyksessään kantaa asiaan, joka leimasi keskustelua liitossa vuoden aikana ja jo aiemminkin. Kuka kalastaa maallemme myönnettyjä kalastuskiintiöitä?
Maamme kalavarat ovat selvästi herättäneet kiinnostusta omien rajojemme ulkopuolella. Troolarilaivastostamme onkin suuri osa siirtynyt lyhyen ajan kuluessa ulkomaiseen omistukseen. Tähän kehitykseen ei minulla ole, eikä taida viranomaisillakaan olla vielä selkää suhtautumista. Kyse on siitä paljon puhutusta kansainvälistymisestä. Tosiasia on kuitenkin, että näin tuottoja siirtyy maamme rajojen ulkopuolelle. Tilanne on hankala ja aiheuttaa vielä paljon mietittävää sekä liitollemme että Suomen viranomaisille, vastasi Sahlstén.
Aiheesta alettiin keskustella yleisemmin lähivuosina, myös eduskunnassa.
