Uusi lohiasetus oli iso asia tänä vuonna. Pelagisessa kalastuksessa kilohailin kalastuksen rajoituksia jatkettiin. Uuden kalastuslain säätämisen monivuotisen prosessin ensiaskeleet otettiin.
Uusi lohiasetus
Vuodenvaihteessa 2007/2008 ministeriö teki esityksen uudesta lohiasetuksesta. Valtiosihteeri Jouni Lindin luotsaama reflektioryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen useista kokouksista huolimatta. Lapin liitto ja Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö halusivat tiukempia rajoituksia kaupalliselle kalastukselle. Heidän lopullisena tavoitteenaan oli kieltää kaupallinen lohenkalastus täysin. Liitto halusi Satakuntaliiton tukemana poistaa aikarajoitukset kokonaan. Sen sijaan kalastuskapasiteettia (rysien määrää) voitaisiin tarvittaessa rajoittaa.
Liiton hallitus keskusteli mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon. Liitto tapasi ministeriä ja otti yhteyttä myös hallituspuolueisiin ja tiettyihin poliitikkoihin. Tuodakseen asiaa esille hallitus päätti, että Pohjanlahden rannikolle sytytettäisiin vainiotulet. Niillä liitto ja kalastajat halusivat tuoda esille lohen keskeisen merkityksen rannikkokalastuksen jatkumiselle. Myös ammattikalastajat olivat oikeutettuja kalastamaan lohta. Vainiotulet sytytettiin 31.1. kymmenellä eri paikalla ja niiden luo kokoontui niin ammattikalastajia kuin eri medioiden edustajia.
Asetus annettiin 28.3. ja lopputulos oli suuri pettymys ammattikalastajille ja liitolle. Valikoivan lohenkalastuksen käytäntö lakkautettiin ja rysien määrää rajoitettiin. Aikarajoitus pysyi ja kalastusta kahdella rysällä lykättiin kokonaiset kahdeksan päivää vuoteen 2007 verrattuna. Kaupallisen kalastuksen rajoitukset olivat nyt kaikkien aikojen tiukimmat. Stefan Wallin (rkp) äänesti ehdotusta vastaan, koska hänen mukaansa ehdotuksessa ei otettu riittävästi rannikkokalastuksen intressejä huomioon.
Lohiasetuksen valmistelu ja lopputulos valtioneuvostossa olivat jälleen merkillinen tarina. Virkamiehistä tehtiin kantelu lausuntopyynnön lähettämättä jättämisestä ja myös tutkijoista kanneltiin, koska taustamateriaalin väitettiin sisältävän virheellisiä lukuja. Maan poliittiset johtajat pääministeri mukaan lukien käsittelivät lohiasiaa useissa tapaamisissa ja eri kokoonpanoissa. Joissakin sanomalehdissä ja nettisivuilla kaupallista kalastusta vastaan hyökättiin erittäin rumasti. Jotkut käyttivät jopa dioksiinia lyömäaseenaan. Kemijärvellä suljettiin selluloosatehdas samaan aikaan, kun lohiasetusta käsiteltiin. Se todennäköisesti vaikutti asian poliittiseen käsittelyyn.
Samalla annettiin myös asetus kalastusasetuksen muuttamisesta. Asetus sisälsi muun muassa uusia sääntöjä pinta- ja pohjaverkoille. Uudet säännöt herättivät paljon keskustelua.
Ministeriö myös antoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL) tehtäväksi tutkia lohenkalastuksen sosio-ekonomista merkitystä. Tutkimus koski sekä kaupallista että vapaa-ajan kalastusta, mukaan lukien kalastusmatkailua. Tutkimus ja sen tulokset herättivät vilkasta keskustelua työn aikana ja sen valmistuttua.
EU-17 alkaa toimia uudella tavalla
EU-17 kalastusjaosto oli toiminut EU-jäsenyyden alusta saakka, mutta ainoastaan rajoitetussa kokoonpanossa, toisin sanoen ainoastaan viranomaisedustuksella. Entinen ylijohtaja Seppo Havu ei halunnut organisaatioita mukaan jaostoon. Uusi ylijohtaja Pentti Lähteenoja kutsui mukaan jäseniä alalta ja ympäristöjärjestöistä jaoston laajentuneeseen kokoonpanoon.
Hanko sanoo ei
Huolimatta siitä, että tilanne oli vuonna 2007 vaikuttanut lupaavalta, Hanko päätti pitkien keskustelujen jälkeen äänin 19-16 ettei Hankoon rakenneta kalasatamaa. Ala on syvästi pettynyt Hangon kaupungin päätökseen, totesi toimitusjohtaja Kim Jordas kokouksen jälkeen antamassaan lausunnossa. Sekä liittoa että ministeriötä melkein vuosikymmenen ajan työllistänyt asia oli nyt loppuun käsitelty. Tämän jälkeen tehtiin useita uusia aloitteita, mutta käytännössä ne eivät johtaneet mihinkään.
Kilohailin kalastuksen rajoitukset jatkuvat
Silakkakiintiöt olivat riittäviä, mutta kilohailin kalastusta rajoitettiin vuoden aikana jakamalla kiintiö kahteen osaan. Toinen osa pääaltaalle ja toinen pohjoisille alueille.
Polttoaineen hinnan noustua jyrkästi EU:n neuvosto päätti toimenpiteistä helpottaakseen kalastuslaivaston rakennemuutosta ja parantaakseen alusten energiatehokkuutta. Toimenpiteiden käytännön vaikutus oli pieni Suomen osalta siitäkin huolimatta, että voimakkaasti kohonneet polttoainekustannukset aiheuttivat suuria haasteita myös suomalaisille troolareille.
Ministeriön (Orian Bondestam) selvitys yksikkökohtaisen kiintiöjärjestelmän käyttöönotosta troolikalastuksessa valmistui alkukesästä ja liiton hallitus keskusteli selvityksestä kesäkokouksessa. Ministeriö ehdotti, että syksyn aikana järjestettäisiin tapaaminen troolikalastajien kanssa ja hallitus kannatti ehdotusta. Ministeriön mukaan järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön vuodesta 2010 alkaen. Tässä aikataulussa ei pysytty.
Alusrekisterilain valmistelu jatkui myös vuonna 2008. Liitto oli jo vuonna 2007 ottanut kantaa lakiehdotukseen ja vuonna 2008 liitto antoi jälleen kaksi lausuntoa. Ministeriö ja liitto myös keskustelivat ehdotuksesta useaan otteeseen ja asia kiristi osapuolten välejä jossain määrin. Rekisterin kytkeytyminen muuhun kalastuslainsäädäntöön (ammattikalastajarekisteri ja ammattikalastajan määritelmä), rekisteröintiprosessi, vapaa kapasiteetti, velvollisuus sitoa kapasiteetti ”rautaan” ja taloudelliset yhtymäkohdat suomalaiseen kalastusalaan olivat erityisiä kysymyksiä, jotka aiheuttivat mielipide-eroja. Jälkimmäinen tuli yhä ajankohtaisemmaksi vuosikymmenen lopulla, kun ulkomainen kiinnostus Suomen kalastuskiintiöihin ja aluksiin lisääntyi.
Hyljesietopalkkiot maksetaan
Ensimmäiset hyljesietopalkkiot maksettiin kalastajille kesäkuussa. Tukea maksettiin vuosilta 2006-2007 ja noin 280 kalastajaa sai tukea yhteensä lähes 3 miljoonan euroa.
Uuden kalastuslain valmistelu aloitetaan
Marraskuussa ministeriö nimitti työryhmän valmistelemaan ehdotusta uudeksi kalastuslaiksi. Uudistus oli osa Matti Vanhasen (II) hallitusohjelmaa. Työryhmää avusti neljä jaostoa (kalastusoikeudet, elinkeino, rahoitus ja valvonta). Toimitusjohtaja Kim Jordas nimettiin työryhmän sekä elinkeino- ja rahoitusjaostoihin, puheenjohtaja Olavi Sahlstén kalastusoikeusjaostoon.
Aloitusseminaari pidettiin 27.11. Liitto totesi lausunnossaan, että kalastuslain kokonaisuudistuksen on luotava ammattikalastukselle toimintaedellytykset. Lausunnossa korostettiin myös kuluttajanäkökulmaa, uudistuksen tulee turvata kotimaisen kalan tarjonta. Ympäristönäkökulmaa tuotiin myös esille, kaupallinen kalastus poistaa vesistöistä ravinteita.
Varsinainen työ alkoi vuonna 2009 ja kesti useita vuosia. Laki hyväksyttiin lopulta 11.4.2015 ja se tuli voimaan 1.1.2016 alkaen.
Kansallinen ammattikalastusohjelma 2015
Strategian ja toimenpideohjelman täydentämiseksi kaudella 2007-2013 aloitettiin työ kansallisen ammattikalastusohjelma 2015:n parissa ministeriön nimittämässä kehittämisryhmässä. Alalle asetettiin tavoitteet ja lueteltiin avainasiat, joihin oli puututtava. Tehtävän aikana liitto puolestaan listasi 14 asiaa, jotka vaativat toimia. Suurin osa niistä on edelleen ajankohtaisia.
Fennovoima
Suunnitelmat ydinvoimalan rakentamisesta Loviisaan ja Ruotsinpyhtäälle huolestuttivat saariston asukkaita syvästi ja saivat heidät ryhtymään yhteisiin toimiin. Liitto esitti myös näkemyksensä hankkeesta. Eräs Mikael Lindholm oli yksi johtohahmoista taistelussa Fennovoimaa vastaan.
Kehittämiskysymyksiä: hylkeet, ravinteet, särkikalat ja koulutus
Ministeriö, RKTL ja liitto keskustelivat Porissa maaliskuussa eri kehittämiskysymyksistä, erityisesti hylkeisiin liittyen. Ajankohtaisia asioita olivat hylkeiden elävänä pyytäminen ja hylkeiden käyttö resurssina. Kokeilu hylkeiden liikkeiden seuraamisesta satelliittien avulla alkoi syksyllä RKTL:n ja yksittäisten kalastajien yhteistyönä kun hylkeisiin kiinnitettiin GPS-lähettimiä.
Keskustelua oli vähitellen syntynyt siitä, voidaanko ravinteita poistaa kalastamalla ja olisiko sillä taloudellista arvoa. Keskustelu liittyi pääasiassa kalankasvatuksen intresseihin ja riittävien kasvatuslupien saantiin, mutta siitä voisi olla hyödyksi myös kalastukselle. RKTL oli alkanut tutkia asiaa.
RKTL ja Petri Suuronen totesivat myös, että särkikalakannat olivat kasvaneet räjähdysmäisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Suurosen mukaan näiden lajien kalastusta tulisi tehostaa. Se voisi myös tarjota kalastajille lisätuloja. Nämä kaksi asiaa tulivat ajankohtaisiksi seuraavina vuosina ja ovat sitä yhä nykyäänkin.
KANRA II -hankkeen puitteissa Paraisten vesillä testattiin virolaista Mutnik-nuottaa.
Toinen kurssi yli 24-metristen kalastusalusten päälliköille järjestettiin Raumalla vuoden 2008 aikana.
Mestari-kisälli-hanke aloitettiin ja liitto oli osa sen ohjausryhmää. Tavoitteena oli saada uusia ammattikalastajia alalle.
Kalaviikko 2008
Kalaviikko 2008 järjestettiin jälleen kerran risteilyllä Helsingin ja Tukholman välillä. Kalaviikon teemana oli tällä kertaa kansainvälinen kalatalous ja tapahtuma keräsi noin 200 osallistujaa. Vastaavana järjestäjänä oli Kalatalouden Keskusliitto.
Kalapäivä eduskunnassa
Useina vuosina eduskunnan kalakerho, alan organisaatiot, neuvontajärjestöt ja vapaa-ajan kalastajat järjestivät yhteisen kalapäivän kansanedustajille ja eduskunnan työntekijöille. Järjestelyihin tuli surullinen sivumaku, kun vapaa-ajankalastuksen järjestö oli hyökännyt lohenkalastuksen sääntelyyn liittyen voimakkaasti ammattikalastusta vastaan. Yhteistä kalapäivää ei ole järjestetty myöhempinä vuosina.
Kotimaisen kalan tarjonta vähenee
Liitto alkoi painottaa yhä enemmän sitä, että kaupallisten kalastajien määrä väheni ja kehitys vähensi myös kotimaisen kalan tarjontaa. Ammattikalastajien määrä merialueilla väheni esimerkiksi vuodesta 2006 vuoteen 2007 noin 150 henkilöllä.
Suruviestejä
Vuoden aikana saatiin useita alaan vaikuttavia suruviestejä.
Pentti Vehkaperä (1936-2008, hallituksen jäsen 1980-2002) kuoli tammikuussa. Muistotilaisuudessa Kellossa Kim Jordas totesi muun muassa: Pentti oli pioneeri Perämeren troolikalastuksessa, kun kalastus niin sanotuilla mopoilla aloitettiin. Pentti oli myös suuri persoona liiton toiminnassa, hän puolusti liiton hallituksessa oman alueensa etuja ja oikeina pitämiään mielipiteitä. Muiden hallitusten jäsenten kanssa saatettiin käydä kiivasta keskustelua, mutta Pentillä oli aina pilke silmäkulmassa ja huumorilla päästiin yhdessä eteenpäin.
Useita vuosia (1995-2003) hallituksen jäsenenä ja varajäsenenä toiminut lohenkalastaja Kaj Sjödahl Hangosta kuoli kesäkuussa 2008. Kaj oli ensimmäisiä, joka varoitti merimetsojen aiheuttavan vielä paljon vahinkoa kalastukselle hänen nähdessään ensimmäisten merimetsokolonioiden syntyvän läntiselle Uudellemaalle. Kaj sanoi usein, om det inte är det ena så är den det andra (ellei tämä, niin sitten tuo) kuvaten ammattikalastuksen alati kohtaamia kaikenlaisia ongelmia.
Kuopion Kalatukku Oy:n Antti Räsänen kuoli veneonnettomuudessa kesäkuussa. Räsänen uudisti suomalaista kalakauppaa Kalatori-tuotemerkin ja shop-in-shop-konseptin kautta. Ahvenanmaan entinen kansanedustaja ja ministeri Lasse Wiklöf kuoli elokuussa. Lasse toimi myös Ahvenanmaan kalastajien puheenjohtajana.
