Hallitus totesi toimintakertomuksessaan, että yhteistyö maa- ja metsätalousministeriön kanssa oli sujunut hyvin. Ministeriön suhtautuminen alan kehitykseen oli ollut myönteinen. Tehostunut yhteistyö myös ympäristöministeriön kanssa oli pantu merkille.
Pelagisen kalastuksen saaliit olivat suuria jo vuoden alussa. Silakkakiintiöt olivat riittäviä, mutta kilohailin kalastusta säänneltiin vuoden aikana, mikä luonnollisesti vaikutti myös silakankalastukseen. Pelagisen kalastuksen kapasiteetti oli lisääntynyt etenkin eteläisellä Itämerellä.
Vaalivuosi 2007
Vuosi 2007 oli vaalivuosi ja tämä näkyi monessa asiassa. Liitto laati Kalankasvattajaliiton kanssa yhteisen paperin, joka lähetettiin puolueille ennen vaaleja ja hallitusohjelmaa koskevia neuvotteluja. Työ tuotti tulosta. Useat tärkeät asiat päätyivät lopulliseen hallitusohjelmaan. Uutta lohiasetusta koskevassa tekstissä todettiin, että myös rannikkokalastuksen toimintaedellytykset on turvattava. Kalastuslain kokonaisuudistuksessa kaupallisen kalastuksen toimintaedellytykset otettaisiin huomioon. Myös hylkeistä ja merimetsoista löytyi mainintoja.
Merimetsoista tuomioistuinasia
Kalastaja Saaristomerellä oli hakenut lupaa merimetsojen ampumiseen pyydyksillä. Suomen ympäristökeskus oli puoltanut hakemusta ja myös liitto antoi lausunnon hakemuksen tueksi. Ympäristöministeriö oli kuitenkin ilmoittanut, ettei luvan myöntämiselle löydy perusteita. Lounais-Suomen ympäristökeskus hylkäsi hakemuksen. Asia siirrettiin myöhemmin hallinto-oikeuden kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi kalastajan valituksen. Näin ollen luotiin kalakannoille ja kalastukselle haitallinen oikeuskäytäntö.
Uusi ohjelmakausi
Euroopan komissio hyväksyi operatiivisen ohjelman 2007-2013 marraskuussa 2007 ja sen soveltaminen alkoi vuoden lopussa. Uutena elementtinä ohjelmassa olivat alueelliset kalatalousryhmät.
Tärkeä seikka oli, että komissio lopulta hyväksyi sen, että ohjelmasta alettiin maksaa tukea hylkeiden aiheuttamista vahingoista. Tukijärjestelmää sanottiin hyljesietopalkkioksi ja sitä maksettiin ammattikalastajille, jotka jatkoivat kalastusta hyljevahingoista huolimatta ja sitoutuivat noudattamaan hyljekannan hoitosuunnitelmaa Itämerellä. Itse tukijärjestelmä oli melko monimutkainen ja useat tekijät vaikuttivat tukeen. Tuen saamisen edellytyksenä oli myös, että kalastaja oli laatinut yritykselleen kehittämissuunnitelman ja osallistunut koulutukseen parantaakseen hyljetietämystään.
Lohiadressi kerää nimiä
Lapin liitto ja vapaa-ajan kalastajat lobbasivat voimakkaasti lohiasetuksen muutoksen puolesta vuoden alussa. Aseena käytettiin muun muassa noin 20 000 allekirjoitusta kerännyttä lohiadressia. Ministeri Juha Korkeaoja ei kuitenkaan taipunut paineen alla eikä lohiasetusta muutettu. Toinen adressi yli 8 000 allekirjoituksella puolusti rannikkokalastusta ja rannikkokalastajien oikeutta loheen. Adressin aloitti yksittäinen kuluttaja, Patrik Hautanen Uusikaarlepyystä. Syksyllä alkoi uuden lohiasetuksen valmistelu ja työtä seurasi niin sanottu reflektioryhmä Jouni Lindin johdolla. Lind toimi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan valtiosihteerinä.
Aluskohtaisia kiintiöitä taas kerran
Euroopan komissio oli avannut aluskohtaisia kiintiöitä (kalastusoikeuksia) koskevan kuulemisen ja se ajankohtaisti asian taas Suomessa, myös ministeriössä. Aluskohtaisia kiintiöitä oli tuotu esille elinkeinon taholta jo aikaisemmin ja osaltaan myös ministeriön puolelta, mutta asia oli aina enemmän tai vähemmän lakaistu maton alle eri syistä.
Nyt asia herätti vilkasta keskustelua liiton hallituksessa. Puheenvuoroja esitettiin järjestelmän puolesta ja sitä vastaan. Hallitus päätti seurata kansainvälistä kehitystä sekä komission ja ministeriön selvitystä. Liitto oli halunnut jo vuonna 2000 kalastuspoliittisessa ohjelmassaan selvittää aluskohtaisten kiintiöiden etuja ja haittoja ja tästä linjasta pidettiin kiinni.
Rannikkokalastusverkosto Suomi-Ruotsi
Liitto sai avustusta Suomelle ja Ruotsille yhteisen rannikkokalastuksen kehittämisseminaarin järjestämiseen. Ahvenanmaa kutsuttiin myös mukaan.
Seminaarikutsussa todettiin, että Suomella ja Ruotsilla on pienimuotoista rannikkokalastusta, jolla on samanlaisia vahvuuksia sekä vaikeuksia/ongelmia. Tästä syystä on luonnollista vahvistaa maiden välistä yhteistyötä ja yhdistää voimat ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä ja rannikkokalastuksen edistämiseksi. Suurimpia ongelmia tällä hetkellä ovat hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamat vahingot, kalastuksen heikko imago ylipäätään ja se, ettei nuoria kalastajia ole tullut alalle. Toimivan yhteistyön aloittamiseksi maiden välillä järjestetään yhteinen työpaja, joka keskittyy hylje- ja merimetso-ongelmaan.
Työpajaan osallistuttiin hyvin, osallistujia oli lähes 60, ja kalastajien sekä kutsuttujen tutkijoiden ja virkamiesten välillä käytiin vilkkaita keskusteluja. Työpajassa päätettiin perustaa myös yhteinen rannikkokalastusverkosto. Toiminta aloitettiin, mutta se lopulta hiipui, osittain resurssipulan vuoksi täällä Suomessa, osittain organisaatiomuutosten vuoksi Ruotsin puolella.
Rannikkokalastus 2007
Liitto nimesi vuoden 2007 rannikkokalastuksen vuodeksi. Kotimaista kalaa arvostettiin terveellisenä ruokana, mutta kalastusyrittäjien työ ei ollut yhtä tunnettua. Liitto toi nyt esille ammattikalastajien työtä ja ajatuksia eri toimenpitein. Kampanjavuotta varten avattiin erilliset nettisivut. Sivuilta löytyi sekä kalastajien esittelyjä sekä tärkeitä tilastoja rannikkokalastuksesta sekä kaikkea muuta näiden väliltä. Sivuilla seurattiin säännöllisesti teemavuoden tapahtumia. Vuoden aikana median edustajat sekä muut intressiryhmät saivat mahdollisuuden tutustua rannikkokalastukseen eri alueilla. Mediajulkisuuden avulla ammattikalastusta toivottavasti ymmärrettäisiin paremmin sekä suuren yleisön että poliitikkojen keskuudessa.
Kampanja sai runsaasti julkisuutta, erityisesti paikallisissa medioissa.
Rannikkokalastusvuoden yhteydessä järjestettiin myös kalastajatapaamisia, joiden teemana oli turvallisuus kalastuksessa. Kalastajien piti täyttää kyselylomake kalastuksen turvallisuudesta ja tehtävän suorittamisen jälkeen kalastaja sai palkinnoksi ilmatäytteisen pelastusliivin. Pelastusliivejä sponsoroi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.
Vaikka teemavuosi näkyi hyvin julkisuudessa, sai se myös sisäistä kritiikkiä, mikä sai toimitusjohtajan toteamaan, että tämä markkinointi näyttää olevan vaikeaa. Se johti myös yleisempään keskusteluun hanketyön jatkosta liitossa.
RSW-kurssi
Kun RSW-tekniikkaa käyttävät tankkilaivat lisääntyivät suomalaisessa troolikalastuksessa, syntyi tarve koulutukselle tekniikan käytöstä. Liitto järjesti, Pohjanmaan ELY-keskuksen tuella, kurssin tankkilaivojen miehistölle. Yhteensä 24 henkilöä osallistui. Liiton puolelta hallituksen jäsen Roland Flöijerillä oli aktiivinen rooli järjestelyissä.
Havu eläkkeelle
Ylijohtaja Seppo Havu jäi syksyllä eläkkeelle. Havulla oli suorasukainen suhtautuminen useisiin asioihin, mutta suhde liittoon oli toimiva. Havun aikana kala- ja riistaosaston virkamiehet ja alan edustajat kokoontuivat joka kuukausi tapaamiseen (aamukahvi), jossa keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Tämä osoittautui erittäin toimivaksi järjestelmäksi ja tieto liikkui molempiin suuntiin. Kalankauppiasliiton Raimo Hautala kutsui tapaamisia Mikki Hiiri -kokouksiksi, kun koolla oli sentään ainoastaan vain pienempiä pomoja. Nimitys ei ollut Havun mieleen. Tapaamiset jatkuivat seuraaja Pentti Lähteenmäen aikana, mutta Juha Ojala valitettavasti lopetti ne.
Organisaatioasiat
Uusi kalastuspoliittinen ohjelma hyväksyttiin liiton vuosikokouksessa 30.3. Vaasassa. Vuosikokouksessa käsiteltiin myös hylkeiden elävänäpyyntiä ja erilaisia mahdollisuuksia käyttää hylkeitä resurssina.
Hallituksen tilinpäätöskokouksessa ennen vuosikokousta hallituksen jäsen Vesa Vihinen kritisoi kovasti sekä tilinpäätöstä että sitä, ettei liiton toimitusjohtaja ollut onnistunut nollaamaan liiton negatiivista pääomaa. Kritiikki kohdistui myös liiton hanketyöhön yleensä sekä erityisesti toimintavuoden ajankohtaisiin hankkeisiin. Tilikauden 2007 jälkeen voitiin kuitenkin todeta että trendi on kääntynyt, ja liiton oma pääoma on lopulta positiivinen monien vaikeiden vuosien jälkeen.
Yhteistyö Oy Shell Ab:n kanssa oli alkanut jo vuonna 1994 mutta yrityksessä tapahtuneiden muutosten myötä yhteistyö oli nyt lakannut. Liitto oli saanut provisiota välitetystä polttoaineesta, joten liitto menetti myös erään tulonlähteen.
Liitto allekirjoitti uuden työsopimuksen toimitusjohtaja Kim Jordaksen kanssa. Koska liiton taloustilanne oli edelleen tiukka, sopimus tehtiin vain yhdeksi vuodeksi, mutta sitä voitaisiin jatkaa vuosi kerrallaan. Sopimuksen voimassaolo päättyisi kuitenkin viimeistään 31.12.2011.
Osuuskunta Ammattikalastajien Tuottajajärjestö AKTJ asetettiin lopulta konkurssiin 31.8.2007 klo 13.00. AKTJ:ssa ei nähty mahdollisuutta toiminnan jatkamiseen korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä sen tekemät valitukset.
Erään aikakauden loppu
Ajoverkkokalastuksen täyskielto, josta EU oli tehnyt päätöksen, tuli voimaan 1.1.2008. Viimeiset kalastusreissut ajoverkoilla tehtiin syksyllä 2007. Alla Heikki Välimaa viimeisellä kalastusmatkallaan siikaa pyytämässä ajoverkoilla (siikarääki) Ouran ulkopuolella Merikarvialla. Yksi aikakausi päättyi suomalaisessa kalastuksessa.
Kuvat: Markku Saiha.
