Useiden vuosien silakan- ja kilohailinkalastusta koskevien rajoitusten jälkeen vuodelle 2006 ei tarvittu rajoituksia. Tuleva uusi rakennetukikausi hallitsi muuten työtä. Suomi toimi EU-puheenjohtajamaana vuoden toisella puoliskolla.
Kalatalousrahasto hyväksytään
Euroopan kalatalousrahastoa (EKTR) koskeva asetus ohjelmakaudelle 2007-2013 hyväksyttiin vuoden aikana EU:ssa ja kansallisella tasolla hyväksyttiin ehdotus kansalliseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi. EKTR korvasi Kalatalouden ohjausrahaston (KOR). Liitto oli melko tyytyväinen tulokseen. Tukea ei voinut kuitenkaan saada rannikkokalastusalusten rakentamiseen, ja se oli alalle pettymys. Kansallisen lainsäädännön valmistelu vaati paljon neuvotteluja, ja liiton selkeä kanta oli, että kalastuksen tuki oli suunnattava ryhmän I kalastajille.
Komissio hyväksyi ohjelman vasta marraskuussa 2007, ja täytäntöönpano alkoi joulukuussa 2007.
Ministeriö nimitti myös kehittämisryhmät koko ohjelmakaudeksi meri- ja sisävesikalastukselle, kalankasvatukselle sekä kalanjalostukselle ja kalakaupalle. Ryhmien toiminta ja tulokset olivat vaihtelevia kauden aikana.
Maa- ja metsätalousministeriö aloitti ja hallinnoi myös rannikko- ja sisävesikalastuksen kehityshanketta vanhan kauden varoilla. Sen puitteissa voitiin käynnistää useita yksittäisiä hankkeita, mukaan lukien liiton hanke Rannikkokalastusvuosi 2007.
Uutta kalastusalusrekisteriä koskevaa lakia alettiin valmistella, ja sen tarinasta tulisi vielä pitkä.
Tarvitseeko kalastuslakia päivittää?
Kesäkokouksessa Tampereella hallitus totesi, että kansallisen kalastuslainsäädännön päivitys tulisi todella tarpeeseen, muun muassa EU-lainsäädännön uusien elementtien vuoksi. Hallitus kuitenkin laittoi asian jonotuslistalle. Hallitus pelkäsi, että lainsäädännön avaaminen voisi johtaa ojasta allikkoon, koska ulkopuolelta tuli painetta kaupallisen kalastuksen rajoittamiselle.
Keväällä nähtiin esimerkki toimijasta, jolla oli kielteinen suhtautuminen ammattikalastukseen ja joka alkoi kiinnittää alaan huomiota. WWF julkaisi ensimmäisen kalaoppaansa. Sen vaikutus oli kuitenkin vielä melko pieni.
Hyljekorvaukset
Riistavahinkotyöryhmän ehdotusta (ks. vuosi 2005) ei voitu luovuttaa istuvalle eduskunnalle ja asia siirrettiin vaalien yli keväälle 2007. Tuli yhä ilmeisemmäksi, että hyljevahingot eivät voisi olla osa yleistä riistavahinkojen korvausjärjestelmää. Ministeriö alkoi siksi tutkia mahdollisuutta vahinkojen kompensointiin kalatalousrahaston uuden toimenpideohjelman kautta.
Hyljekannan hoitosuunnitelma valmistui lopulta vuoden aikana.
Lohikiista kuumenee jälleen
Eduskuntavaalien lähestyessä lohesta kiistely alkoi taas hiljaiselon jälkeen. Lähinnä tekninen muutos (liiton aloitteesta) asetukseen ajoverkkokalastuksen rajoituksista sekä Ruotsin kanssa solmitun rajajokisopimuksen käsittely johti Lapin liiton ja joidenkin vapaa-ajankalastuksen toimijoiden rajuun hyökkäykseen kaupallista kalastusta vastaan vaatimalla muutoksia lohiasetukseen. Ministeri Juha Korkeaoja ilmoitti kuitenkin asetuksen pysyvän voimassa.
Valikoivaa lohenkalastusta oli harjoitettu Pohjanlahden rannikolla useita vuosia, muun muassa useiden toistuvien hankkeiden puitteissa. Liiton hallitus katsoi, että linjaa tulisi muuttaa, ja sen sijasta tulisi siirtyä kalastukseen, jossa pyyntiponnistus (rysät/kalastajat) on säänneltyä.
Lapin liitto jatkoi lobbaustaan järjestämällä lohiseminaarin eduskunnassa. Ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit olivat ainoat puolueet, jotka selkeästi puolustivat rannikkokalastusta seminaarissa. Liiton edustaja oli myös läsnä, mutta keskustelua ei sallittu. Satakuntaliitto ja Pohjanmaan liitto puolustivat myös lausunnoissaan rannikkokalastusta. Aluejärjestö Pohjoisen Perämeren ammattikalastajat kääntyi oikeusasiamiehen puoleen tiedustelulla Lapin liiton toiminnasta ja yksipuolisesta lobbauksesta.
Nord Stream 1 käynnistyy
Nord Stream 1 -hanke käynnistettiin toden teolla vuoden aikana. Hankkeen vaikutusarviointi oli nähtävissä vuodenvaihteessa 2006/2007. Liiton toimitusjohtaja sai tehtäväkseen seurata tapausta ja käyttää tarvittaessa ulkopuolista oikeudellista asiantuntemusta. Hanke oli herättänyt jonkin verran kiinnostusta mediassa. Nord Streamista tuli osa liiton työtä moniksi vuosiksi.
Organisaatioasiat
Aluejärjestö Åbolands Yrkesfiskare lakkautettiin vuoden aikana ja jäsenet siirtyivät Saaristomeren Ammattikalastajiin. Aluejärjestöjen määrä väheni siten viiteen ja seurasi nyt suunnilleen merialueita: Suomenlahti, Saaristomeri, Selkämeri, Merenkurkku (Pohjanmaa) ja Perämeri.
Jälleen kerran alan keskeiset organisaatiot keskustelivat tiiviimmästä yhteistyöstä (työnimi Kalatalouden keskusliitto), tällä kertaa Kalakauppiasliiton aloitteesta. Suunnitelmat epäonnistuivat tälläkin kertaa. SAKL ja Suomen Kalankasvattajaliitto valmistivat kuitenkin yhteisen paperin tulevia vaaleja ja hallitusneuvotteluja varten.
SAKL ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela allekirjoittivat yhteistyösopimuksen kalastusyrittäjien eläkeasioiden edistämiseksi.
BS RAC perustetaan
Itämeren neuvoa-antava toimikunta BS RAC (myöhemmin BSAC) perustettiin maaliskuussa 2006 useiden vuosien valmisteluiden jälkeen. Alueelliset hallintoelimet eri merialueille perustettiin EU:n uuden yhteisen kalastuspolitiikan tuloksena. Neuvoa-antavia toimikuntia johtavat alan toimijat ja ne antavat komissioille ja jäsenvaltioille suosituksia hallinnollisista asioista. Neuvoa-antavia toimikuntia kuullaan alueellistamisen yhteydessä. Toimikunnat koostuvat toimialan ja muiden sidosryhmien edustajista. Elinkeinon edustajilla on 60 % ja muilla intressiryhmillä 40% neuvoa-antavien toimikuntien yleiskokouksissa ja toimeenpanevissa komiteoissa. Toimikunnat saavat tukea EU:lta.
BS RAC:n päämaja sijaitsee Kööpenhaminassa ja ruotsalainen Reine Johansson valittiin RAC:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Liitosta tuli järjestön jäsen, ja sillä oli myös paikka toimikunnan toimeenpanevassa komiteassa. Itämeren toimikunta ei ole onnistunut täyttämään kenties liian suuria odotuksia. Kokoonpanosta johtuen käydään pitkiä ja sitkeitä neuvotteluja, joissa lopputuloksena on, että vihreät (ympäristöjärjestöt ynnä muut) jättävät eriävän mielipiteen. Liitto ei tästä syystä ole asettanut toimintaa BS RAC:ssa etusijalle.
Kalastajakippareita koulutetaan
Kalastusalusten päälliköiden koulutukset alkoivat tammikuussa 2006 Rauman ammattiopistossa. Tarkoituksena oli että henkilö, joka suorittaa opintokokonaisuuden, täyttää Itämeren pääaltaassa yli 24 metrin aluksella kalastavan aluksen päällikön vaatimukset. Koulutus voitaisiin suorittaa työn ohessa. Liitto oli tehnyt aloitteen koulutuksesta jo pari vuotta aikaisemmin ja opetushallitus vahvisti vaatimukset toukokuussa 2005. Kalastuslaivaston rakennemuutos suuremmilla aluksilla ja tiukemmilla lainsäädännöllisillä osaamisedellytyksillä asettivat miehistölle ja erityisesti päällystölle uusia vaatimuksia. Myös turvallisuusnäkökohtia korostettiin voimakkaasti.
Kalaviikko 2006
Suomen Kalakauppiasliitto järjesti kymmenennen Kalaviikon 17.-19.1.2006 teemalla Myötätuuleen – I medvind. Liitto järjesti Kalaviikolla rinnakkaisohjelman ammattikalastuksen asioista. Tällä kertaa käsiteltiin kehityshankkeiden vaikutuksia ammattikalastukseen, tutkimuksen roolia alan kehittämisessä ja kalatalousneuvontaa kehittäjänä. Teija Aho Ruotsin kalastusvirastosta kertoi Ruotsissa saaduista kokemuksista.
Tiedotustoiminta
Eduskunnan myöntämän tuen ansiosta liitto pystyi panostamaan tiedottamiseen aikaisempaa enemmän sekä verkossa että 2000-luvulla vielä paperisessa muodossa. Alla on ote helmikuun 2006 infotiedotteesta, jossa kuvataan myös muutosta, jonka tuleva ajoverkkokalastuskielto aiheuttaisi tietyille kalastajille.
Ajankohtaista ammattikalastuksesta
Helmikuu 2006
Kuukauden ammattikalastaja: Avomerikalastuksesta rannikkokalastuksen pariin
Pyhärantalaisen Erik Johanssonin (43 v.) kalastus alkoi jo nuorena koulutyön lomassa. Uran valinta tuli nopeasti selväksi. Kalastajan ammatti kiehtoi nuorta mieltä.
– Minulla ei ole taustalla kalastajasuvun perinnettä, joten alkuvaiheessa menin rengiksi muiden paatteihin. Muun muassa Kalkas ja Albany tulivat tutuiksi, kun keräsin rahaa oman veneen ostoon.
– Alkuun kalastin myös erityisesti keväisin verkkosilakkaa. Verkot koettiin aamuyöstä. Tämän jälkeen kalat savustuspönttöön ja kahdeksaksi aamulla Rauman torille myymään. Siinä sai pitää aika kiirettä.
Vuonna 1986 rahat olivat koossa ja Johansson osti oman lohipaatin, 13 -metrisen puisen Delfinin. Lohi on ollut Johanssonin kalastuksen kivijalka alusta lähtien, vaikka alussa hän kalasti jonkin verran siikaakin.
– Ajoverkkokalastus on ollut koko ajan minun juttuni. Siimakalastusta en juuri ole harjoittanut. Siihen aikaan Pohjanlahdelta sai hyvin saaliita. Myös Ahvenanmeri oli tärkeä kalastusalue, kunnes mannersuomalaisilta kiellettiin siellä kalastaminen.
Pohjanlahdelle asetetut lohen keväiset kalastusrajoitukset pakottivat Johanssonin, kuten niin monen muunkin lohestajan, etsimään apajat eteläiseltä Itämereltä 1990-luvun puolessa välissä. Tässä vaiheessa hän myös vaihtoi paattia, alle tuli vajaa 15 -metrinen Delfin, nyt raudasta tehty.
– Etelään lähdetään keväisin maaliskuussa ja kalastusta jatketaan kesärauhoitukseen 1.6. saakka. Syksyllä aloitetaan taas 16.9. ja kalastetaan jouluun. Muutaman kerran olen yrittänyt jatkaa kalastamista talvenkin puolelle, mutta kehnoin tuloksin.
– Aika yksin siellä saa nykyään olla. Aina ei ole toista edes puhelimenkantaman päässä.
Ja vuonna 2008 harvenee edelleen, ajoverkkokiellon astuttua voimaan. Delfin on liian pieni siimakalastukseen. Avomeren taitaja pakotetaan rantaan.
– Jonkinlaiseksi väliinputoajaksi tässä itsensä tuntee. Käteen jää paatti, jolla ei voi kalastaa. Mitään romutusrahoja ei ainakaan näillä tiedoin ole näköpiirissä.
Erik Johansson on kuitenkin kalastaja joka solullaan. Periksi ei anneta. Ammattia jatketaan rannikkokalastuksen merkeissä.
– Aivan tuntematonta tämäkään ei tietysti ole. Talvisin on tullut kalastettua madetta jään alta ja kesäisin hellesiikaa ja ahventa. Olen myös tilannut lohestukseen kolme Push up -rysää.
Johanssonin mukaan tilanne on kuitenkin mennyt viimeisen kymmenen vuoden ajan huonompaan suuntaan. Hylje hallitsee rantavesiä.
– Se on ilmeisesti karkottanut lohen syönnöskannat rannikolta ja ajanut suomukalat lahtivesiin. Tästä seuraa ongelmia, kun kalastuskunnat eivät myönnä rysäpaikkoja alueilleen. Tässä suhteessa asenteiden pitäisi ehdottomasti muuttua, jotta ammattikalastuksen tulevaisuus turvattaisiin.
– Ajoverkkokiellon astuttua voimaan Selkämerellä pitäisi purkaa kaikki lohen rysäkalastukseen liittyvät rajoitukset. Jollei näin tehdä, niin se voi olla kaiken loppu.