Pelagisen kalastuksen vaikea tilanne alkoi helpottaa vuoden lopussa ensimmäisen vuosipuoliskon kalastusrajoitusten jälkeen. Aktiivisen edunvalvonnan myötä Suomi sai vuoden aikana lisäkiintiön Pohjanlahden silakalle ja kalastusrajoitukset poistettiin syyskuussa. Pohjanlahden silakkakiintiötä nostettiin myös vuodelle 2006.
Uuden strategian ja toimintaohjelman valmistelu rakennekaudelle 2007-2013 aloitettiin vuoden aikana. Meri- ja sisävesikalastukselle nimitettiin erilliset työryhmät.
Tyyntä lohirintamalla
Lohenkalastuksen tila oli jopa poikkeuksellisen rauhallinen. Vain lohisäätiö oli mediassa laajemmin esillä. Liitto alkoi valmistautua vuoden 2007 jälkeiseen tilanteeseen ja uuteen lohiasetukseen.
Ministeriö antoi ajoverkkojen käyttöä rajoittavan asetuksen vuosille 2005-2007. Liitto sekä ympäristöministeriön nimittämä pyöriäistyöryhmä olivat ehdottaneet, että rajoitusta ei tulisi soveltaa siian ja silakan ajoverkkokalastukseen, mutta ministeriö ei huomioinut tätä. Liitto vaati myös korvauksia rajoituksista.
Ministerivierailu
Ministerivierailut jatkuivat, ja nyt oli maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan vuoro. Korkeaoja vieraili Merikarvialla ja Porissa. Hän tutustui ammattikalastukseen, kalasatamiin ja niiden tiloihin. Keskusteluja käytiin myös kalatalouden ajankohtaisista kysymyksistä.
Lopultakin tukea PU-rysille
Kalastajat saivat lopulta investointitukea niin sanottujen hyljevarmojen pyydysten, käytännössä PU-rysien, hankintaan. Pitkien ministeriön kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen kalastajille annettiin lisätukea siten, että kahden ensimmäisen rysän tuki oli 70 prosenttia ja seuraavien 50 prosenttia. 90 kalastajaa haki tukea yhteensä noin 250 rysää varten ja kokonaiskustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa. Kaikki investoinnit eivät kuitenkaan toteutuneet.
Hyljekannan hoitosuunnitelman laadinta alkoi, ja valmistelun yhteydessä järjestettiin myös alueellisia kokouksia.
Riistavahinkojen työryhmä sai työnsä päätökseen syksyllä 16 kokouksen jälkeen. Ehdotuksesta löytyivät oikeudelliset perusteet korvausten maksamiseen myös hylkeiden aiheuttamista vahingoista. Suomi keskusteli hyljeasiasta muun muassa komissaari Joe Borgin kanssa hänen vieraillessa Suomessa.
Merimetsotyöryhmän tulokset hampaattomia
Merimetsotyöryhmä sai työnsä päätökseen lokakuussa ja toimitti ehdotuksensa ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille. Ehdotus oli hampaaton ja liitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusjärjestö (MTK) sekä ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitto SLC rf jättivät yhteisesti eriävän mielipiteen, jossa nopeutettiin merimetsokannan rajoittamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ministeri Enestam sanoi Hufvudstatsbladetissa (12.10.2005) olevansa samaa mieltä eriävän mielipiteen kanssa. Lausuma ei kuitenkaan johtanut käytännön toimenpiteisiin.
Keskustelu työryhmässä oli toisinaan varsin värikästä ja meni henkilökohtaisuuksiin. Viimeisessä vaiheessa ehdotuksen yhden kappaleen muotoilu aiheutti pitkiä keskusteluja ja vaati useita kokouksia.
Tekniset säännöt Itämerelle pitkän käsittelyn jälkeen
Itämeren teknisten sääntöjen käsittely oli kestänyt kauan, mutta poliittiseen yhteisymmärrykseen päästiin marraskuussa ja säännöt tulivat voimaan 1.1.2006.Moni kohta oli ollut Suomelle vaikea, mutta tulos oli lopulta hyväksyttävä. Yhdistyksen kannalta eräänlaisena puumerkkinä voidaan pitää sitä, että kesärauhoituksen aikana edelleen voitiin aluksessa pitää 4 mailin rajan ulkopuolella loukuillla pyydettyjä lohia ja taimenia.
Ympäristöasiat
Vuoden aikana eräissä satamakaupungeissa havaittiin runsaasti TBT:tä (orgaaninen tinayhdiste). Liitto ja etenkin aluejärjestö Saaristomeren Ammattikalastajat kritisoivat ruoppaustoimintaa, jota tehtiin tietyissä paikoissa, erityisesti Turussa ja Naantalissa, ja joka levitti yhdisteitä edelleen. Liitto vastusti myös kaivostoimintaa, jonka Morenia Oy halusi aloittaa Loviisan sekä Porin ja Merikarvian ulkopuolella. Pietarin jätevedenpuhdistamon valmistuminen oli hyvä uutinen, ja Suomenlahdella vedenlaadussa alkoi näkyä pikkuhiljaa parannusta seuraavien vuosin aikana.
Vuosikokouksessa Turussa liiton entinen puheenjohtaja Heikki Salokangas totesi, että kalastuksella on merkittävä positiivinen ympäristövaikutus, koska kalastus poistaa suuria määriä fosforia ja typpeä Itämerestä ja muista vesistöistä sekä myös dioksiinia. Kesti kuitenkin vuosia, ennen kuin tämä hyväksyttiin laajemmin.
Vuoden aikana dioksiini oli jälleen ajankohtainen EU:ssa ja useita päätösversioita harkittiin. Lopulta Suomea ja Ruotsia koskevaa poikkeusta jatkettiin 31.12.2011 saakka tietyin ehdoin.
IBSFC lakkautetaan
Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio (IBSFC) piti viimeisen kokouksensa Visbyssä vuonna 2005 ja lakkautettiin virallisesti 1.1.2007. Koska ainoastaan Venäjä oli EU:n ulkopuolella, IBSFC oli menettänyt asemansa. IBSFC perustettiin 1974 ja liitto oli ollut Suomen delegaation jäsen vuodesta 1981.
Liiton talous paranee
Liitto juhli 25-vuotisjuhliaan työn merkeissä.
Monien vaikeiden vuosien jälkeen liitto pystyi vihdoin tekemään merkittävästi positiivisen tuloksen. Liitto ei ollut vielä täysin kuivilla, mutta suunta oli oikea. Jäsenmaksujen laskutus tehostui myös, laskut lähetettiin jäsenen liitolle lähettämän liikevaihtoilmoituksen perusteella.
Eduskunnan myöntämän tuen avulla tiedonvälitystä kalastusyrittäjille voitiin tehostaa. Verkkosivuja kehitettiin ja uutiskirje Ajankohtaista ammattikalastuksesta lähetettiin jäsenille.
Suomen Sisävesiammattikalastajat ry (SSAK) perustettiin vuoden aikana Padasjoella. Liitto totesi, että sen työ sisävesialueilla jatkuu entiseen tapaan uudesta liitosta huolimatta.
Turvallista ammattikalastusta
Liitto työskenteli vuosina 2004-2005 ammattikalastuksen turvallisuuden parissa. Tarkoituksena oli nostaa esille ammatin turvallisuusasioita lisäämällä tiedotustoimintaa ja esittelemällä erilaisia käytännön ratkaisuja. Tilaisuuksia järjestettiin eri paikkakunnilla pitkin rannikkoa. Tiivistä yhteistyötä tehtiin Onnettomuustutkintakeskuksen erikoistutkijan, merikapteeni Risto Repon kanssa.
Kalastajaristeilyitä jatketaan
Saaristomeren ammattikalastajien käynnistämässä SAMPI-hankkeessa syntyi ajatus järjestää risteilyjä, joilla kalastajat kokoontuisivat ajankohtaisten kysymysten äärelle. Timo Saarinen oli alkuperäisen idean takana, ja vuodesta 2003 tiedotus- ja koulutusristeilyjä on järjestetty vuosittain ammattikalastajille Saaristomerellä ja Satakunnassa. Viime vuosina risteilyillä on ollut jopa yli 100 osallistujaa.
