Liiton tämän vuoden toimintakertomuksessa todettiin, että vuotta leimasi viranomaisten päättämättömyys. Ala odotti päätöksiä monista tärkeistä asioista, mutta niitä ei syystä tai toisesta saatu. Liitto mainitsee romutustuen avaamisen, lohenkalastusasetuksen muutoksen ja tuen ns. hyljevarmojen pyydysten hankkimiselle.
Liitto lähetti avoimen kirjeen kalatalousviranomaisille otsikolla Missä mennään, Suomen kalataloushallinto? Vastaus viivästyi ja saapui vasta puolen vuoden kuluttua.
Uusi hallituskausi
Liitto ja Suomen Kalankasvattajaliitto tekivät keväällä yhteisen kannanoton ennen hallitusneuvotteluja. Kannanotto lähetettiin puolueille.
Tästä seuraten Anneli Jäätteenmäen (myöhemmin Vanhanen I) hallitusohjelmasta löytyi muutama kala-alaa koskeva rivi. Uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi valittiin Juha Korkeaoja.
Lohi jää pöydälle
Ministeri Jari Koskinen ei halunnut tehdä uusia ehdotuksia loheen liittyen ennen kevään 2003 eduskuntavaaleja. Vaalien jälkeen liitto keskusteli ministeri Juha Korkeaojan kanssa ja hän vei hallitukselle ehdotuksen kalastuksen aloituspäivämäärän muuttamisesta. Ministeri Kari Rajamäki, jolla oli läheisiä yhteyksiä vapaa-ajankalastusjärjestöihin, otti asiakirjat haltuunsa ja asia jäi pöydälle seuraavaksi vuodeksi.
Silakankalastuksen sääntely jatkuu
Luonto vaikutti silakan- ja kilohailinkalastuksen sääntelyyn vuonna 2003. Tammikuussa saapui jäätalvi, joka esti tai ainakin vähensi kalastusta. Ministeriö teki säätelystä kuitenkin helmikuussa päätöksen. Liiton huomautuksia asetuksen sisällöstä ei tällä kertaa noteerattu, sillä ministeriö halusi tällä kertaa tehdä itse päätöksensä. Ministeriö pystyi osittain lieventämään rajoituksia huhtikuussa, kun kävi ilmi, että ankara talvi oli pienentänyt saaliita odotettua enemmän. IBSFC lisäsi myös MU3:n kokonaiskiintiötä 6 000 tonnilla syksyn aikana. Vuoden lopulla rajoitukset voitiin poistaa kokonaan.
Romutusta koskeva keskustelu jatkui vuoden aikana, mutta päätöksiä ei tehty. Kun komissio huomautti sektoriohjelman seurantakomiteassa, että rahoja oli tähän tarkoitukseen varattu ja jotain olisi tehtävä, alkoi asia edetä.
Ammattikalastajien Tuottajajärjestö AKTJ päätyi vuoden aikana suuriin hallinnollisiin ongelmiin ja osuuskunnan hallituksen yritti loppuvuoden aikana saada selkoa asiaan. Osuuskunta hakeutui lopulta konkurssiin.
– Se oli kenties koko työurani suurin epäonnistuminen, sanoo hallituksen puheenjohtaja Kim Jordas nyt. Ei lopulta ollut muita vaihtoehtoja kuin konkurssi. Osuuskunnan toimitusjohtaja oli myöhästynyt avustushakemuksen viimeisestä hakupäivästä eikä näin ollen suurta tukea jo täytäntöön pannusta kalan takaisinotosta saatu ministeriöltä.
– Liitto oli vuosien mittaan työskennellyt uskomattoman paljon TJ:n parissa ja nyt työ sai nopean ja katkeran päätöksen. Työ valui yksinkertaisesti hukkaan.
Silakkamarkkinat kiinnostavat ruotsalaisia kalastajia
Ruotsalaiset kalastajat vierailivat Suomessa ja Turussa tutustuakseen paremmin perinteisiin silakkamarkkinoihin eri paikkakunnilla.
PU-rysä tuli ja voitti
Merkittävä askel pyydyskehityksessä otettiin kun eri alueiden kalastajat alkoivat testata ja käyttää ruotsalaista Christer Lundinin kehittämää PU-rysää (ponttoonirysä). Kalastajat olivat alkuun epäileväisiä, mutta rysä osoitti toimintakykynsä. Oli myös tärkeää vakuuttaa ministeriö sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos siitä, että PU-rysää voitaisiin käyttää valikoivassa lohenkalastuksessa ja sisällyttää hyljevarmojen pyydysten tuen piiriin. Marraskuussa ministeriölle osoitetussa kirjelmässä liitto totesi PU-rysän olevan pyydys, joka voidaan nopeimmin ottaa käyttöön niin sanottuna hyljevarmana pyydyksenä. Liitto vaati, että hankinnoille myönnetään 80 prosentin tuki.
Hangon kalasatama
Hangon kalasatamaa koskeva soppa jatkoi kiehumistaan. Asiaa oli käsitelty useaan otteeseen hallinto-oikeudessa, kaupungin eri toimielimissä, valtioneuvoston kansliassa ja eri ministeriöissä, liiton ja kaupungin välisissä suorissa yhteyksissä ja useiden konsulttien tutkimuksissa. Hangon kaupunki päätti syksyn aikana sulkea sataman kokonaan, vaikka asiasta keskusteltiin vielä tämän jälkeenkin eri foorumeissa. Nyt katseet alkoivat kääntyä vaihtoehtoisiin paikkoihin kuten Koverhariin ja Inkooseen.
Vuoden aikana liitolle saapui tieto siitä, että Helsingin kalasatama suljetaan uuden asuinalueen ja metroaseman rakentamisen vuoksi.
Kaasuputket
Mediassa alettiin kertoa venäläisen Gazpromin suunnittelevan Itämeren halki kulkevaa kaasuputkea. Liitto palaisi asiaan vielä monta kertaa myöhemmin.
Ajoverkkokielto
EU ehdotti ajoverkkojen pituuden rajoittamista 2,5 kilometriin ja ajoverkkojen täyskieltoa Itämerellä 1.1.2017 alkaen pyöriäisen suojelemiseksi. Ehdotus sisälsi myös vaatimuksen pingereistä ja aluksilla olevista tarkkailijoista tietyillä kalastusalueilla. Kielto vaikutti lohen, taimenen ja siian kalastukseen. Liitto vastusti ehdotusta jyrkästi.
Uusi puheenjohtaja
Heikki Salokangas oli jo aiemmin ilmoittanut haluavansa jättää puheenjohtajan tehtävänsä. Hallitus nimitti vaalikomitean valmistelemaan uuden puheenjohtajan vaaleja. Tampereella 25.4. pidetyssä vuosikokouksessa valittiin komitean ehdotuksesta yksimielisesti merimaskulainen ammattikalastaja Olavi Sahlstén yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi. Sahlstén oli istunut hallituksessa vuodesta 1992 ja oli myös Saaristomeren Ammattikalastajien puheenjohtaja. Samassa kokouksessa myös Pentti Vehkaperä jätti hallituksen 23 vuoden luottamustoimen jälkeen. Heikille luovutettiin liiton viiri (nro 10).
– Alussa olimme innokkaita, mutta myöhemmin se on vaihtunut syvään pessimismiin eivätkä kaikki usko liiton vaikutusmahdollisuuksiin, Vehkaperä sanoi. Jäsenet ja kalastajat ovat myös hieman hemmoteltuja. Kaikkia tyhmiä ideoita ei voi saada läpi. Hän kehotti kalastajia tukemaan liittoaan, ala tarvitsee vahvan järjestön.
Liiton toimisto muutti 1.3. Helsingistä Lapinjärvelle. Hallituksen kesäkokous pidettiin siten luonnollisesti Lapinjärvellä Sjökullan siviilipalveluskeskuksessa.
Vuoden aikana liitto ehdotti jälleen kerran, että kala-alan eri organisaatioiden välistä yhteistyötä tehostetaan. Suunnitelmat kaatuivat tälläkin kertaa.
