Kolmas vaihe alkoi 2000-luvulla
2000-luvulle tultaessa liiton toiminnassa alkoi uusi vaihe. Ammattikalastajien määrä laski voimakkaasti ja tämä vaikutti myös liiton jäsenmäärään. Toiminta muuttui kypsemmäksi ja tämä näkyi myös liiton edustajien työssä. Toisaalta aktiivisuus väheni ja oli tiettyjä vaikeuksia sitoutua liiton toimintaan. Taloudellisesti vaikeiden vuosien jälkeen 2000-luku paransi liiton taloudellista tilannetta vähitellen. Merkittävä asteittainen muutos oli rannikkokalastuksen kasvava rooli liiton toiminnassa.
Tuottajajärjestö
Anders Riska työskenteli 1.1.-31.5. liitolla valmistellakseen tuottajajärjestön (TJ) toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi TJ:n 5.6. ja toiminta alkoi. Toiminnanjohtaja toimi TJ:n hallituksen puheenjohtajana.
Dioksiini
Juuri ennen joulua 2000 media kertoi EU:n rajoittavan suomalaisten silakansyöntiä silakan dioksiinitasojen takia. Belgian dioksiiniskandaali keväällä 1999 oli nostanut dioksiinin esiin EU:n tasolla ja EU:n tiedekomitea ehdotti, että dioksiinipitoisuuden raja-arvot olisi määriteltävä myös kalalle.
Lohi
Liiton lohityöryhmä jatkoi työtään säätelyn muuttamiseksi. Liitto järjesti huhtikuussa lohitilaisuuden ministerien erityisavustajille ja lohi otettiin esille myös maan hallituksen tasolla. Kalastuksen aikaistaminen viidellä päivällä oli edelleen ajankohtainen. Toukokuussa ministeriö ilmoitti kuitenkin, että aiemmat rajoitukset pysyvät voimassa, poliittista rohkeutta tilanteen muuttamiseen ei ollut tarpeeksi. Kolmasosaa lohikiintiöstä ei voitu kalastaa vuonna 2000.
Hylje
Keskustelu hylkeistä voimistui edelleen vuoden aikana ja asia nostettiin esille myös mediassa. Oli huomattavissa merkittävää ymmärrystä kalastajien tilannetta kohtaan. Harmaahylkeen kesärauhoitus poistettiin, metsästyslupien määrää nostettiin sataan kappaleeseen ja ministeriön nimittämä hyljevahinkotyöryhmä ehdotti yksimielisesti, että ammattikalastajille maksettaisiin korvauksia hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi korvauksista valmisteltiin.
Ympäristöministeriö puolestaan valmisteli ehdotuksen hylkeensuojelualueiden perustamisesta rannikolle. Liitto suhtautui suojelualueisiin erittäin kriittisesti, mutta ne perustettiin seuraavana vuonna.
Kalastusvakuutuksen tulevaisuus
Kysymys kalastusvakuutuksen jatkosta oli ollut EU-jäsenyyden myötä avoin vuodesta 1995. Komissio ilmoitti nyt, että tuki kalastusvakuutustoiminnalle noudattaa EU:n perussopimusta siihen osaan saakka, jossa korvauksia maksetaan Suomen erityisten ilmasto-olosuhteiden ja Suomen rannikkoalueella vallitsevien erityisolosuhteisen perusteella. Komissio katsoi, ettei tuki voinut kattaa tavanomaisia riskejä ja se tulisi lakkauttaa tältä osin. Asian käsittely sekä EU:ssa että kansallisesti kestäisi lopulta useita vuosia.
Kalaviikko
Liitto toimi vastuullisena järjestäjänä vuoden 2000 Kalaviikolla Vaasassa 29.-31.3. Teemana oli Laadun vuosituhat kalan kokonaisvaltaisen laadun ja uuden rakenneohjelman ollessa keskeisiä aiheita. Noin 290 ihmistä osallistui.
Kalastuspoliittinen ohjelma
Hallitus keskusteli liiton kalastuspoliittisesta ohjelmasta useaan otteeseen vuoden aikana. Ohjelmaluonnoksen laativat toiminnanjohtaja sekä Markku Saiha. Micaela Fellman osallistui myös työhön. Micaela työskenteli liitossa 1.1.-30.6. erilaisissa tehtävissä.
Ohjelma hyväksyttiin 3.11. Turussa. Ohjelmaa voitaisiin tänäkin päivänä pitää nykyaikaisena. Ohjelmassa nostettiin esille avainkysymyksiä kuten kannattavuus, kilpailukyky, laatu, osaaminen, lisäarvo, profilointi ja kestävä kehitys.
Ohjelman päätavoitteet:
- Ammattikalastus ja koko tuotantoketju tuottavat kalaa ja kalatuotteita asiakaslähtöisesti
- Yritystoiminta on monipuolista, kannattavaa ja kilpailukykyistä
- Otetaan huomioon kalastuksen vaikutukset luontoon ja ympäristöön, sekä toimitaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti
- Ammattikalastajien ammatillinen osaaminen lisääntyy ja myös pysyy korkealla tasolla
- Laadun merkitys lisäarvoa tuottavana kilpailutekijänä ymmärretään ja sen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään
- Toiminta mahdollistaa uusien ammattikalastajien rekrytoimisen
- Tuotannon arvo kasvaa
Liitto 20 vuotta
Syyskokouksen yhteydessä pidettiin liiton 20-vuotisjuhla, johon osallistui noin 100 jäsentä ja kutsuvierasta. Päivän aikana julkaistiin liiton uusi kalastuspoliittinen ohjelma. Puheenjohtaja Heikki Salokangas toi puheessaan esille keskeisen viestin: Ohjelman visiona on, että Suomella on kannattava ja kilpailukykyinen ammattikalastus, joka voi tarjota kuluttajille vastuullisesti tuotettua, korkealaatuista kalaa markkinoiden kysynnän mukaan.
Entiset puheenjohtajat Vesa Reilimo ja Göran Heinonen sekä toiminnanjohtaja Raimo Ihander kertoivat liiton toiminnasta ensimmäisten 20 vuoden aikana. Ministeri Kalevi Hemilän erityisavustaja Christian Krogell välitti maa- ja metsätalousministeriön tervehdyksen liitolle.
Kokouksen yhteydessä liiton viiri luovutettiin Vesa Reilimolle (nro 6), Per-Erik Rosinille (nro 7), Raimo Ihanderille (nro 8) ja Heikki Jalakselle (nro 9). Aiemmin Göran Heinonen (nro 2), Pentti Vehkaperä (nro 3), Ruotsin ammattikalastajajärjestö SFR (nro 4) ja Veijo Virtanen (nro 5) olivat saaneet viirit.
Päivä päättyi iltajuhlaan.
Muuta
Kansanedustaja Erkki Pulliainen yritti taas muuttaa ammattikalastajan määritelmää, ja asia nostettiin esiin useasti syksyn aikana.
Uusi ikuisuuskysymys sai alkunsa: Hangon kalasataman ollako vai eikö olla.
Vuosina 1998 ja 1999 Hyvää Suomesta oli rahoittanut Kotimaista Kalaa, mutta nyt ministeriö ilmoitti, ettei maatalouden varoja voitu enää käyttää kalaan. Jotta kalastusrahaston varoja voitaisiin käyttää, nimi olisi muutettava. Toiminnanjohtaja oli aiemmin hallituksen varapuheenjohtajana työskennellyt paljon yhdistyksen rahoituksen parissa. Vuosikokouksessa maaliskuussa yhdistyksen nimi muutettiin Pro Kalaksi. Toiminnanjohtaja valittiin nyt puheenjohtajaksi Rauno Saaren jälkeen. Rahoitus työllisti jatkossakin.
Asetus eräiden kalastusalusten turvallisuudesta jätettiin hallituksen pöydälle tammikuussa ministeri Martti Korhosen pyynnöstä ennen kuin se voitiin hyväksyä kuukauden lopussa. Käsittelyjen välisensä aikana liikenneministeriö, merenkulkulaitos ja liitto neuvottelivat asetuksesta. Uudet määräykset vaativat investointeja kalastusaluksiin. Erityisesti pienten troolareiden miehistö (yhden hengen) herätti keskustelua. Kalastajat muun muassa Perämerellä olivat huolestuneita tiukemmista vaatimuksista. Edeltävänä vuonna tapahtunut onnettomuus (troolarit Lea, Nipsu) vaikutti osaltaan keskusteluun. Troolari Kingston upposi helmikuussa 2000 lähellä Finngrundetia ja kysymys kalastusalusten vakaudesta nousi agendalle.
Suomalaisilla troolareilla oli vaikeuksia purkaa kalaa Viroon. Liitto kääntyi ministeriön puoleen ja asia otettiin esille ulkoministeriöiden tasolla Somen ja Viron välillä. Myös Euroopan komissio oli asiasta kiinnostunut.
Rajat ylittävä hanke Kalaresurssit Pohjanlahdella jatkui kahdella seminaarilla, Grisslehamnissa 9.-10.3. (Markkinastrategiat) ja Ahvenanmaalla 15.-16.6. (Tulevaisuuden strategiat). Tiedon lisäksi hanke tarjosi myös suomalaisille, ruotsalaisille ja ahvenanmaalaisille kalastajille mahdollisuuden tavata ja keskustella yhteisistä asioista.
Ålands Yrkesfiskares Sammanslutning rf:n (ÅYS) toiminta päättyi vuoden aikana ja se siirrettiin Ålands Fiskare nimiselle yhdistykselle.
Saaristomeren ammattikalastajat saivat tukea Saaristomeren ammattikalastus pinnalle (SAMPI) -hankkeelle vuoden lopussa. Sampi-projekti käynnisti suuren joukon ammattikalastukseen keskittyviä kehityshankkeita Saaristomerellä aina tähänkin päivään saakka.
Vuoden 1999 alusta hallituksen jäsenille oli lähetetty viikkotiedote ajankohtaisista tapahtumista ja vuonna 2000 jakelu laajeni aluejärjestöihin. Hallitus päätti myös lähettää kaikille jäsenille kuukausittaisen tiedotteen huhtikuusta alkaen.
