Toiminnalle keskeistä vuonna 1986 olivat silakan hinta, lohenkalastuksen sääntely ja uuden kalastustulojärjestelmän toteuttaminen.
Elintarvikesilakan kulutus laskee
Liiton arvion mukaan silakkasaalis oli noin 100 miljoonaa kiloa (Luke: 82 miljoonaa kiloa). Vaikka elintarvikesilakan hinnan katsottiin olevan tyydyttävällä tasolla, alkoi laskeva kulutus näkyä. Yhä useampi silakka meni rehuksi. Suuri joukko rehun ostajia ilmoitti huhtikuussa irtisanoutuvansa valtioneuvoston hintapäätöksestä. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Reino Uronen otti nyt sovittelijan roolin. Hallituksen oli hyväksyttävä Urosen tekemä kompromissiehdotus alennettuine hintoineen. Valtio lupasi miljoonaa markkaa erotuksen kattamiseksi. Vuoden 1986 vuosikertomuksessa todetaan: luvattua miljoonaa ei kuitenkaan koskaan saatu. Maksu voitiin kuitenkin suorittaa seuraavana vuonna säästämällä varoja budjetin muista osista.
Puheenjohtaja Vesa Reilimoa ja varapuheenjohtaja Sigurd Westerbergia kritisoitiin heidän toiminnastaan hintatukitoimikunnassa, ja maaliskuussa he uhkasivat erota. Keskusteluja käytyään he kuitenkin jatkoivat tehtävissään.
Ministeriö oli asettanut työryhmän valmistelemaan toimenpiteitä myös nuorten silakoiden suojelemiseksi. Nuoren ja täysikasvuisen silakan rajana pidettiin 14 senttiä. Ministeriö päätti rajoittaa troolikalastusta Suomenlahden ja Saaristomeren sisäisillä aluevesillä syksyn aikana. Liiton hallitus käsitteli myös toisenlaisia toimenpiteitä: kalastuskapasiteetin vähentämistä, troolikalastuskieltoa saaristossa loppukesän aikana, vähimmäismittaa ja kalastuskieltoa viikonloppuisin.
Lohenkalastuksen alasajo alkaa
Liitto oli käynyt pitkittynyttä taistelua ammattikalastajien oikeudesta lohenkalastukseen, mutta nyt se kärsi vakavia tappioita. Lohi- ja siikarysien laskua myöhäistettiin asetuksella ja samaan aikaan kalastus pitkälläsiimalla oli kielletty syksyisin. Ammattikalastajat menettivät sääntelyn vuoksi keskimäärin 30 kalastuspäivää. Liiton toimintakertomuksen mukaan vuoden saalistaso oli kuitenkin edelleen noin 1100 tonnia (Luke: 826 tonnia). Tämä osoittautui ensiaskeleeksi kaupallisen lohenkalastuksen alasajamisessa Suomessa.
Suomi ja Ruotsi ehdottivat edustajiensa Pekka Niskasen ja Stefan de Marén välityksellä lohityöryhmän perustamista myös Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission (IBSFC) puitteissa. Liitto suhtautui ehdotukseen epäilevästi.
Kalastustulojärjestelmän valmistelu jatkuu
Uuden kalastustulojärjestelmän valmistelua jatkettiin (Laki kalatalouden edistämisestä). Liitto ei ollut kaikilta osin tyytyväinen prosessiin. Päätöksiä ei vuoden aikana kuitenkaan tehty.
Taloudellisia vaikeuksia
Hallitus oli huolissaan jäsenistökehityksestä ja pohti tapoja lisätä jäsenten määrää. Ehdotuksia tehtiin muun muassa ammattikalastuksen neuvontaorganisaation perustamisesta sekä ammattikalastajapoolista jäsenetuineen, jotka koskisivat mm polttoaineita.
Hallituksen arvion mukaan hintatukiasioiden epäselvyyksillä oli negatiivinen vaikutus jäsenmäärän kehitykseen. Liiton vaikeasta taloudellisesta tilanteesta keskusteltiin syksyn aikana ja kartoitettiin mahdollisia säästötoimenpiteitä.
Puheenjohtaja Reilimon kirje kevätkokoukselle 4.4.1986 kuvaa hyvin liiton tilannetta ja painostusta niin puheenjohtajaa kuin liittoa kohtaan, sekä jäsenistöstä että sen ulkopuolelta.
