Turun vesipiirille antamassaan lausunnossa liitto vastusti kalankasvatusta suurissa laitoksissa niiden aiheuttamien haittojen vuoksi. Saariston vakituiset asukkaat ja ammattikalastajat voisivat kuitenkin harjoittaa kalankasvatusta.
Hintatukikysymykset olivat luonnollisesti jälleen asialistalla. Päätökset venyivät jälleen kerran. Valtioneuvoston asetus saatiin huhtikuussa ja soveltamisohje vasta heinäkuussa. Toisaalta päätös vuodelle 1986 tehtiin jo vuodenvaihteessa 1985/1986.
Elokuussa todettiin, ettei liittoa ole vielä rekisteröity yhdistysrekisteriin. Hallitus pyysi lakimies Heikki Jalasta tutkimaan viivästyksen syytä. Jälleen pyydettiin myös ministeri Christoffer Taxellin apua.
Oma toimisto
Lokakuussa päätettiin, että liitto hankkii viimein oman toimiston Yliopistonkatu 11:sta Turusta. Raimo Ihander oli johtanut liittoa kotoaan ja hallitus oli kokoontunut eri paikoissa, viimeksi Turussa. Liitto palkkasi myös osa-aikaisen toimistosihteerin, yo-merkonomi Kirsti Aaltosen. Alueelliset yhdistykset olivat jo vuosien ajan kritisoineet liittoa huonosta tiedonkulusta etenkin ruotsiksi. Toimistosihteerin palkkaamisella pyrittiin vastaamaan toisinaan ankaraankin kritiikkiin.Syyskokouksessa päätettiin, että liiton kotipaikka olisi Turku, kun yhdistyksen säännöissä kotipaikaksi alun perin päätettiin Helsinki. Uudesta toimistosta huolimatta Ihanderille annettiin oikeus työskennellä kotoa käsin.
Maa- ja metsätalousministeriö esitti lohenkalastukselle rajoituksia työllistäen siten liittoa. Päätöksiä tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1986.
Petri Suuronen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoi syyskokouksessa toteutuneista tutkimushankkeista. Ne käsittelivät johtoaitojen liinojen harvuuksia sekä erilaisten troolityyppien vaikutuksia saaliiden määriin.
Aluejärjestö Selkämeren Ammattikalastajat esitti syyskokoukselle, että kalalaatikot tulisi standardoida lastaamisen helpottamiseksi. Ehdotettiin, että otetaan käyttöön ns. helsinkiläislaatikko (luultavasti Åvallin malli). Standardisointi koski puulaatikoita, jotka tuskin koskaan katoavat.
Vuosikertomuksessa todettiin, että silakanmädin vienti Japaniin on alkanut. Hallitus totesi myös, että liitto on pystynyt vahvistamaan asemaansa ja liittoa ja sen edustajia kuullaan demokratian periaatteiden mukaisesti lähes kaikissa kalastusasioissa.
Ajankuva vuodelta 1985
Yle TV2:n dokumentti Perämeren pientroolarit antaa ajankuvan vuodelta 1985. Pääosassa ovat Perämeren pientroolarit (mopot), mutta dokumentti sisältää myös kohtauksia Reposaaresta, jossa on tammitroolareita (humpat). Muun muassa Pentti Vehkaperä ja nuori Risto Vehkaperä ovat mukana sekä monet muut.
Pentti Vehkaperä oli merkittävä tekijä sekä suomalaisessa troolikalastuksessa että liiton toiminnassa. Pentti oli liiton hallituksessa vuosina 1980-2002. Enemmän Pentistä tulevina vuosina.