Hintatuki työllistää
Silakankalastajat kokoontuivat jo 7. tammikuuta yleiskokoukseen, johon osallistui yli 50 kalastajaa. Kokous koski jälleen kalan hintatukea. Ostajat olivat ilmoittaneet, että hintatuet olivat riittämättömiä ja tietyt yritykset olivat haluttomia huolehtimaan hintatuen jakamisesta kalastajille.
Eduskunta oli hyväksynyt 2,8 miljoonan markan lisätuen, mutta tarkoituksena oli käyttää varoja edellisen vuoden hintatuen kattamiseen. Kokouksessa kehotettiin liittoa neuvottelemaan ministeri Taisto Tähkämaan kanssa hintatukijärjestelmästä. Jos tuloksia ei saavutettaisi, uhattaisiin uusilla boikoteilla.
Valtio ehdotti, että kalastajat hakisivat itse hintatukea, mutta liiton näkemyksen mukaan olisi helpompaa ja nopeampaa mikäli 44 ostajaa vastaisi asiasta 900 kalastajan sijaan. Liitto kuitenkin tuki ostajien vaatimuksia siitä, että valtion rahaa tulisi saada nopeammin ja varmemmin.
Kalayhtymä OY:n ja SOK:n sekä ministeriön kanssa käytiin uusia neuvotteluja ja joitain tuloksiakin saavutettiin. Maaliskuun alussa pidetyssä ylimääräisessä edustajakokouksessa keskusteltiin intensiivisesti sopimuksista ja hintakysymyksestä. Keskustelu johti äänestykseen, jossa vaadittiin hintatuen maksamista tilityksen yhteydessä ja lisäksi asetettiin hintatasolle tietty tavoite. Kalantuottajat ry oli liittynyt vuoden aikana liittoon, ja Kalantuottajien Viljo Sahlsten ja muutamat muut olivat valmiita hyväksymään saavutetut tulokset.
Tiukempi linja kuitenkin voitti, ja päättäjien painostamiseksi tilattiin useita linja-autoja ja noin 150 kalastajaa lähti Helsinkiin keskustelemaan päättäjien kanssa. Maaliskuussa (17.3.) myös hallitus antoi hintatuesta päätöksen, johon liitto pitkälti tyytyi. Ongelmat jatkuivat kuitenkin koko vuoden, ja hintakysymykset ja markkinaongelmat työllistivät liittoa. Syksyn aikana asiasta keskusteltiin ministeri Toivo Yläjärven kanssa. Neljän miljoonan markan lisätalousarvio annettiin syksyn aikana hintatukitarpeiden kattamiseksi. Tarve olisi ollut suurempi, mutta valtiovarainministeriö käytti punakynäänsä. Delegaatio lähetettiin painostamaan eduskuntaa hyväksymään alkuperäinen summa (6,3 miljoonaa markkaa, vaatimus nousi 7 miljoonaan markkaan).
Kansainväliset kontaktit
Liitolla oli alusta alkaen oikeus lähettää edustajansa Itämeren kansainväliseen kalastuskomissioon ja sen kokoukset pidettiin syyskuun alussa. Puheenjohtaja Vesa Reilimo oli paikalla tänäkin vuonna.
Syksyn aikana liitto keskusteli myös ruotsalaisten ammattikalastajien kanssa. Ruotsalaiset olivat olleet tyytymättömiä siihen, että ahvenanmaalaiset kalastajat myivät rehusilakkaa venäläisille halvemmalla hinnalla. Ruotsin viranomaiset olivat myös ilmoittaneet, että Suomella ei ole lupaa kalastaa lohta Ruotsin vesillä vuonna 1984. Lisäksi he ilmoittivat, ettei maassa oltu tietoisia siitä, että ruotsalaiset kalastajat myisivät silakkaa alihintaan Suomen markkinoille.
Kalankasvatus
Liitto totesi enintään 40 000 kilon kalankasvatuksen olevan sopivaa saaristokalastajalle. Sen sijaan liitto vastustaa jyrkästi suurten liikelaitosten ja liikemiesten kalastuslaitosten perustamista kalastajien yleistä ansiotasoa alentavina ja ympäristöä likaavina.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta liehitellään
Syksyn aikana riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos juhli 60-vuotispäiviään. Liiton hallituksessa käsiteltiin lahjan antamista laitokselle. Pöytäkirjaan on kirjattu: Päätettiin viedä jokin taidelahja laitoksen juhlatilaisuuteen. Lahjan rahallinen arvo ei tarvitse olla huomattava. (Lahjan arvo oli lopulta 280 markkaa.)
Lauttaliikenne ja ennätyssaaliit
Syyskokouksessa Lounais-Suomen ammattikalastajat ry ehdotti, että autolauttaliikenteen kalastukselle aiheuttamia haittoja voitaisiin vähentää rajoittamalla lauttojen nopeutta.
Helsingin Sanomat kertoo maaliskuussa, että Rymättylässä saadaan nuotalla ennätyssaaliita. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen silakkaekspertti Raimo Parmanne toteaa, että ennätyssaalisiin voi olla useita syitä. Selkämerellä on ollut useita vuosia syksyisin ja talvisin silakkakato ja troolaus ei enää kannata. Voi olla, että silakat ovat uineet Selkämereltä Saaristomerelle ja syynä voi olla Vuorikemian päästöt.
HS seurasi nuotan tyhjentämistä usean päivän aikana. 15.3. nuottakunnan päämies kalastaja Mikko Riittonen sanoo, että ”ei tällaista kalan tuloa voi käsittää eikä selittää”. HS raportoi 17.3. että nuotta on lopulta tyhjennetty ja lopullinen saalis on 210 -220 000 kiloa. Riittonen toivoo myös, että tämä vauhdittaa kalantutkimusaseman saamista Rymättylään.