Vuoden 1981 lopulla Lääkintöhallitus julkaisi lehdistötiedotteen, jonka mukaan merkittävät osat Perämerestä ja Selkämerestä ovat elohopean saastuttamia. Tästä syntyi keskustelua hallituksessa, joka tuli siihen tulokseen, että liiton on pidettävä asiaa silmällä.
Suomen Ammattikalastajaliitto ja Suomen Kalakauppiasliitto tekivät keväällä sopimuksen. Se käsitteli hintoja, maksuaikoja, myyntikanavia, laatua ja tiedon jakamista. Otteita sopimuksesta:
5. Suomen Ammattikalastajaliitto suosittelee jäsenilleen sellaista troolivetoaikaa, että saaliin kunto säilyy hyvänä, mahdollisimman pikaisesti pyynnin jälkeen tapahtuvaa lajittelua sekä välitöntä jäittämistä.
6. Molemmat sopijaosapuolet velvoittavat jäsenensä käyttämään elintarvikekelpoisia päällyksiä käsittelyn kaikissa vaiheissa.
Hallitus näki myös tarpeen järjestää kokoustekniikkaan liittyviä seminaareja. Raimo Ihanderin suuren työmäärän takia hallitus päätti, että Kalantuottajat ry:n Antero Mörsky palkataan hallituksen sihteeriksi.
Huhtikuun vuosikokouksessa Pentti Vehkaperä Perämereltä kertoi, että markkinoille tulee halpaa elintarvikesilakkaa. Sovittiin, että kalastajien on valvottava sovituissa hinnoissa pysymistä tehokkaammin. Kokouksessa annettiin boikottivaroitus yrityksille, jotka yrittävät ostaa elintarvikesilakkaa alihintaan (kiinteä hinta vähintään 2,10 markkaa / kilo). Turun Osuuskauppa ja Vakka-Suomen kala mainitaan pöytäkirjassa. Kalayhtymä Oy:n kanssa keskusteltiin kalan oston ehdoista.
Turska alkaa näkyä liiton toiminnassa, osittain kalastussäännöissä, osittain kaupallisesti. Aluejärjestö Selkämeren Ammattikalastajat ehdottaa, että turska tulee ottaa paremmin huomioon lainsäädännön muutoksissa. Turskan markkinat kotimaassa kärsivät liiton mukaan huonosta käsittelystä ja ennakkoluuloista. Liiton mielestä turska olisi perattava välittömästi pyynnin yhteydessä.
Ajama-Marketing-yrityksen Jose Afonso kertoi kevään vuosikokouksessa turskan viennistä Portugaliin. Yrityksellä on kuitenkin syksyllä taloudellisia ongelmia ja tämä aiheuttaa huolia kalaa sille toimittaneille kalastajille.
Käyttäen tukikohtanaan Paraisten satamaa usean kuukauden aikana vuonna 1982 portugalilaiset ostivat turskaa kalastajilta suoraan. Aluksissa turskat fileoitiin ja suolattiin. Suomen Kalakauppiasliitto piti toimintaa lainvastaisena ja kääntyi oikeuskanslerin puoleen. Oikeuskansleri kuitenkin totesi, ettei asia anna aihetta toimenpiteisiin hänen taholtaan. Työvoimaministeriö esitti asiaa harkittavaksi, mutta silloin oli jo viimeinen alus lähtenyt Paraisilta.
Syksyn aikana Vesa Reilimo ilmoitti, ettei hän voi enää toimia täyspäiväisesti liiton puheenjohtajana, sillä hän oli ottanut vastaan pestin turskaa käsittelevässä yrityksessä. Liitolla oli myös ongelmia rekisteröitymisen kanssa, koska yhdistysrekisteristä löytyi aiempi, saman niminen yhdistys. Apua päätettiin pyytää oikeusministeri Christoffer Taxellilta. Taxellilta pyydettiin apua myös hintatukien osoittautuessa riittämättömiksi.