Riesa nimeltä Pörrö iskee kiintopyydyksiin näin elokuulla. Tietojeni mukaan on kyse vieraslajista joka laivojen mukana on saapunut rikastuttamaan luontoamme. Ainakaan aiemmilta vuosikymmeniltä ei ole tällaisesta raportoitu. Leviä kyllä on aina ollut, rihma (esim. ahdinparta) ja punaleviä. Pörrö on täkäläinen nimi tälle pirulaiselle. Lienee sillä ihan oikeakin virallinen nimi mutta pörrö on sille hyvin kuvaava.
Pörrö on hyvin nopeakasvuinen. Lähtee kyllä pesurilla merellä kun pyydystä pesee, mutta on jo pari vuorokauden kuluttua kasvanut takaisin. Kuivaamalla siitä pääsee pidemmäksi aikaa eroon mutta kuivaaminen vaatii ylösvetämisen. Pyydyksen värjäys tehoaa hyvin ja estää levää kiinnittymään lankoihin. Kuivuessaan tai mädäntyessään se lemuaa sanoinkuvaamattoman pistävää löyhkää, metaanin tai ammoniakin kaltaista pistävää voimakasta kitkerää ”tuoksua”.
Yhteen rysään se pääsi iskemään ja jouduin viemään metsään koko pyydyksen vähän ilmottumaan kun rannassa ei kenenkään hajuaisti sitä sietänyt. Pörrö on hyvin vesi ja kaasupitoinen. Saavillinen kosteaa levää mahtuu kuivattuna kahvikuppiin.
Dinosauruksen munankuoret.
Rysien mukana nousee kaikenlaista. Siistimme merta keräämällä esim. muovia joka on tarttunut niihin. Erilaiset muovikalvot on ikävämmästä päästä kun ne kietoutuvat pyydykseen ja sitovat havaksen mytyksi joka saattaa repeytyä, kun välillä rysänosa on löysässä ja kiristyessään joutuvat langat lujille.
Nyt on meneillään rysäpyynnin kesätauko kaikki perät on rannalla.
Sumuja on ollut poikkeuksellisen vähän. Tuuliset pilviset ilmat eivät ole sumuja suosineet. Sumuahan ei koskaan ole sadeyläpilvien kanssa yhtä aikaa.
Viimein tulivat uintikelit ja kesäiset päivät tänne rannikolle. Viikon on ollut kesää. En millään malta olla laittamatta sitaattia omasta plokistani neljän viikon takaa: ”Kolme viikkoa on vielä koleaa sitten tulee kesä vähäksi aikaa”.
HjS
