Saaristomeren ja Suomenlahden tila on yhä huolestuttava, mutta Suomenlahden itäisimmän osan tila on parantunut etenkin Pietarin
Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan vesien biologista laatua, joka on sitä parempi, mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on.
Vesistön planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan oloihin, joihin ihminen ei ole vaikuttanut.
Arvioinnissa otetaan huomioon myös kokonaisravinteet, pH, näkösyvyys sekä muun muassa vaellusesteet ja säännöstely.
Suomen suuret järvet ovat ekologisesti kelpo kunnossa – rannikkovesistä ei samaa voi sanoa.
Järvien pinta-alasta 85 prosenttia on hyvässä, jopa erinomaisessa kunnossa. Tämä selviää ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreesta selvityksestä. Se on koottu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa, ja tiedot ovat vuosilta 2006 – 2012.
Jokivesistäkin 65 prosenttia on joko hyvässä tai erinomaisessa tilassa.
Sen sijaan rannikkovesiä vaivaa rehevöityminen, eikä rannikolla yksikään vesialue ole tilaltaan erinomainen. Kolme neljäsosaa rannikkovesien pinta-alasta luokitellaan huonoksi, välttäväksi tai tyydyttäväksi.
Suuret järvet – eritoten Pohjois-Suomessa – ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Pienissä järvissä rehevöityminen on tavallista.
Saaristomeren ja Suomenlahden tila on edelleen huolestuttava, mutta Suomenlahden itäisimmän osan tila on kohentunut etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Edellinen arvio on vuodelta 2008.
– Ekosysteemien paraneminen vie pitkän ajan. Lisätoimia vesienpuhdistuksessa tarvitaan maataloudessa ja haja-asutusalueilla, sanoo ympäristöneuvos Hannele Nyroos ympäristöministeriöstä.
Lähde: Yle 2.10.2013