Oululainen kalanjalostusyritys Hätälä jää ilman yritysinvestointitukea, koska kalanjalostus ei ole elintarviketeollisuutta. Asia tuli yrityksen toimitusjohtajalle yllätyksenä. Keskustele aiheesta jutun lopussa.
Oululainen perheyritys Hätälä haluaisi laajentaa toimintaansa mittavalla investoinnilla. Yrityksen kasvusuunnitelmassa nykyiset tuotantotilat Oulun Kaakkurissa nelinkertaistuisivat 24 000 neliömetriin.
Vienti vetää jo Eurooppaan, joten lisätuotantoa kaivataan. Kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelmat ovat kuitenkin hidastuneet yllättävän laintulkinnan takia, jonka mukaan kalanjalostus ei ole elintarviketeollisuutta.
Tämä tuli Hätälän toimitusjohtajalle yllätyksenä.
– Koska kalanjalostus ei ole elintarviketeollisuutta, ei sille voi antaa investointitukea Euroopan aluerakennerahastosta, kertoo toimitusjohtaja Riku Isohätälä.
Tämä johtuu siitä, että Suomi on omalla kansallisella päätöksellään rajannut kalatalouden jalostuksen pois yritystukien saajista. Päätös on tehty 1990-luvun lopulla. Tuolloin kalatalousrahastossa oli enemmän varoja ja haluttiin, että EU-rahastoilla on selkeä työnjako.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen kertoo, että tilanne nähdään ministeriössä nyt toisin.
– Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kansallista yritystukilakia pitäisi muuttaa niin, että kalanjalostuksen tukirajoitus poistuisi, Halonen kertoo.
Voimassa oleva yrityslaki on vuodelta 2013. Mikäli lakia muutettaisiin, voitaisiin kansallisella yritystuella ja muilla EU-rahastoilla rahoittaa myös kalanjalostuksen ja -kaupan investointeja, jos kohde nähdään aluetaloudellisesti merkittäväksi.
– Tämä mahdollistaisi yhdenvertaisen kohtelun muun elintarviketeollisuuden kanssa.
Hätälän laajentumissuunnitelmille investointituella olisi suuri merkitys. 40 miljoonan kustannusarviosta tuen osuus voisi olla 25-40 prosenttia.
Kalastusrahaston rahat eivät riitä
Hätälä on anonut myös investointitukea Euroopan meri- ja kalastusrahastosta(siirryt toiseen palveluun)(Meri- ja kalatalous).
– Kyseessä on kuitenkin pieni rahasto ja Hätälän laajennus on suuri hanke. Rahat eivät riitä, Halonen kertoo.
Meri- ja kalastusrahaston vuosibudjetti on noin 20 miljoonaa euroa, josta reilu puolet on kohdennettu kalatalouselinkeinon kehittämiseen.
Rahastosta ei tueta perusinvestointeja eikä -laajennuksia, vaan sen tavoitteena on luoda kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan kestävän kasvun ja uudistumisen.
Hätälän laajennus tähtää vientiin ja kansainvälistymiseen, joten siinä suhteessa se voisi täyttää rahaston rahoituskriteerit.
Ministeriössä on pohdittu Hätälän tukemista. Maa- ja metsätalousministeriö onkin ollut yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön tukipäätöksen takia. Päätöstä asiasta ei kuitenkaan ole tehty. Kalastusrahaston jalostusinvestointien maksimituki on tällä hetkellä 20 prosenttia.
Yllättävä kasvuala
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju tunnustaa, että aiemmin ei osattu ennustaa, että kalanjalostuksesta voisi tulla kasvuala.
– Meillä on vanhastaan säätelyä, joka ei tunnista tällaista kasvualaa ja onhan se väärin, Harju kertoo.
Kasvuyrityksiä on tuettu poliittisella päätöksellä kansainvälistymisen takia. Siitä on poliittinen tahtotila hallituksessa. Maakuntajohtaja Harju muistuttaa, että jopa norjalaiset ovat käyneet tutustumassa oululaiseen kalanjalostusosaamiseen.
– Oulussa työstetään norjalaista lohta, joka viedään Eurooppaan. Norjalaiset itsekin totesivat, etteivät he kykene näin tehokkaaseen toimintaan kuin mitä täällä tehdään, Harju kertoo.
Vientiä ja kansainvälistymistä
Riku Isohätälä luottaa kalanjalostuksen tulevaisuuteen ja on tekemässä 40 miljoonan euron investoinnit tuotannon laajentamiseksi. Alkuperäinen laajennussuunnitelma pilkotaan pienempiin osiin, mutta valmista pitäisi olla vuonna 2025.
Yhtiön viimeisimmän tilikauden liikevaihto oli 100 miljoonaa euroa. Yritys myy kalatuotteista 65 prosenttia omina tuotteina, loput se tekee alihankintana. Kalatuotteita on myynnissä esimerkiksi Lidl:ssä.
Vienti vetää jo, nyt tarvittaisiin mitä viedä.
– Emme pysty toimimaan isoilla katteilla. Suuri volyymi eli tuotteiden määrä on elintärkeä. Jos meillä ei ole volyymia, ei meillä silloin ole tarjota työtäkään, Isohätälä laskeskelee.
– Kotimaan markkina ei kalanjalostuksessa enää kasva, joten ainoa kasvun paikka on, että tuotteet saadaan jalostettua ulkomaille, hän jatkaa.
Yrityksen tavoite on saada yksikkökustannus niin alhaiseksi, että se pystyy kilpailemaan esimerkiksi puolalaisten ja balttialaisten kanssa kilpaillulla kalanjalostusmarkkinoilla.
80-vuotias kalanjalostajayritys on kasvanut torikauppiaasta yli 200 hengen työllistäjäksi. Sesonkiaikoina työntekijöiden määrä lähentelee 350.
Lähde: Yle 30.5.2018
