Suomen Luontopaneeli on tarkastellut viranomaistyönä vedenalaisen luonnon köyhtymistä Suomen rannikkoalueilla. Selvää on, että luontokato ulottuu Perämerellekin, rannikon vedet ovat rehevöityneet ja laatu heikentyneet.
Luontopaneeli esittää toimia, joita on vaikea toteuttaa niin, että saavutetaan tuloksia. Toisaalta toimien todellisia vaikutuksia on vaikea arvioida.
Kalojen ja kalastajien kannalta Luontopaneelin suositus on vaarallinen. Paneelin mielestä kalastusta ”tulisi ohjata entistä tehokkaammin, säätelemällä pyyntimääriä, -välineitä ja aikoja sekä kalojen pyyntikokoja”.
Mutta rajoituksilla voi saada aikaan? Iiiläinen Antti J. Leinonen seurasi ja kuvasi Perämeren kalastajia Kokkolasta Tornioon yhdeksän vuotta. Hänen valokuvakirja kuvaa kalastajia, iäkkäitä miehiä. Pitkän etsinnän jälkeen Leinonen löysi kirjaan nuoren naisen.
Perämerellä kalastajia on jo kohdannut luontokato. Kohtalo sinetöityy, jos Luontopaneelin esittämiä lisärajoituksia aletaan säätää. Luontopaneeli ei näe tärkeää osaa meren muutosta. Se ei tarkastele hylkeitä, jotka ovat aina kuuluneet Perämeren luontoon. Ne ovat olleet osa kalastajien elinkeinoa, eivätkä ole uhanneet kalakantoja. Nyt tilanne on päinvastainen.
Ennen hylje oli avomerellä, nyt rannikolla. Hylje tuhoaa rannikkokalastoa ja kalastajien elinkeinoa, aiempi tulolähde on muuttunut kalastajan pahimmaksi viholliseksi.
Uusi, erityisen tuhoisa asia arvokaloille on, kun hylkeet työntyvät myös jokeen. Syksy 2017 oli Iijoella vaikea. Hylkeet nousivat jokeen, ja jäivät sinne koko siian kutuajaksi. Koskaan aiemmin tätä ei oltu koettu.
Muutos on ollut nopea, hyljemäärä joessa on runsastunut. Viime vuonna hylje tuli jokeen jo heinäkuussa. Kun hylje on joella kalan nousu- ja kutuaikana, vaelluskala on häviäjä. Jokialueella lisääntynyttä lahnaa hylje ei syö, se ahmii lohta, taimenta, siikaa. Lahna on hyvä kalatienousija, jatkossa lahnaa riittää kalateihin, lohta ei.
Luontokato on vaikuttanut kaloihin ja kalastajiin. Jos Luontopaneeli ja päättäjät eivät ala ottaa tosissaan hylkeiden vaikutusta rannikoilla ja jokialueilla, vaelluskalojen ja kalastajien luontokato nopeutuu. Menetetään vaelluskalat, kalastajat, luonto- ja ilmastoystävällinen lähiruoka sekä osa huoltovarmuutta.
Joudutaanko tulevaisuudessa ratkaisemaan se, miten kalat ja kalastaja palautetaan Perämerelle? Tehtävä ei ole helppo, jos vuosisataiset perinteet menetetään.
Lähde: Lapin Kansa, Lukijalta palsta, Risto Tolonen 18.4.2024