Kuvassa näkymä jonka kohtasin myrskyn jälkeen rysällä. Yhdessä möykyssä koko pyydys maa-aitaa lukuunottamatta. Kesän kalastus ei ole mennyt kuin Strömsössä. Pyydyksille vahinkoja aiheutti kesäkuun puolessa välissä ollut myrsky. Rysät kärsi vahinkoja ja eivät olleet pyyntikunnossa juuri kun kalaa olisi liikkunut kovien tuulien jälkeen parhaiten. Yksi rysä jouduttiin kokonaan vetämään ylös, koska sekaantui niin pahasti, ettei ollut mahdollisuutta sitä enään kalastuskuntoon saada. Kolme sekaista rysää saatiin kalastuskuntoon, vaikka teetti paljon työtä niiden uudelleen virittäminen. Vain kaksi rysää selvisi vahingoitta. Juhannuskalan saanti onnahti, koska pyyntiteho oli vajavainen. Ensimmäinen kerta, kun olen joutunut koko pyydyksen nostamaan ylös myrskyvahinkojen takia näin aikaisin. Uudelleen laskuun ei ollut mahdollisuutta, sillä korjaaminen ja laskeminen olisi vienyt aikaa paljon ja sitä ei kiireiseen aikaan olisi ollut. Rysän olisi saanut uudelleen pyyntikuntoon ja heti kohta kauden loppumisen johdosta ylös vedettäväksi. Myrskyn jälkeen on tuulet olleet heikkoja, joten myrsky jäi ainokaiseksi alkukesällä. Lohisaaliit olisi olleet ihan kohtalaisia, mutta myrskyn rampauttama pyynti ei parasta tulosta antanut.
Lohirysien ylösnosto on aloitettu ennätysaikaisin saaliin hiipumisen johdosta.
Kesä on taasen kalastukselle liian paahteinen ja helteet on nopeasti nostaneet meriveden lämmön viileiden vesien kalojen sietokyvyn rajoille. Hellekesä ei ole kalakesä lohen, siian ja silakan pyynnissä. Suoramyyntimme kauppatorilla kärsii myös, sillä asiakkaat suuntaavat kuuman torin sijaan viilennettyyn markettiin ostoksille. Kalan myynti helteessä on haastavaa kylmäketjulle ja myyjille.
Silakkasaaliit ovat olleet heikoimmat kuin koskaan aiemmin muistan olleen. Syitä lienee useita, jotka ovat tilanteeseen johtaneet. Ainut syy, joka varmasti ei ole tilanteeseen syynä, on väitetty liikakalastus. Pitänee palata vielä seuraavissa blogeissa todellisiin syihin kevätkesän silakkakatoon. Helle lopetti silakanpyynnin, sillä kylmäketjun varmistaminen on lähes mahdotonta verkkosilakan pyynnissä, kun pintavesi merellä lämpenee yli kahdenkymmenen asteen.
Siikaa ei rysiin ole uinut, mutta verkoilla sitä vähän saisi, kun vain aika riittäisi verkkopyyntiin.
Kotimaisen kalan edistämiseen on nyt valmistunut ministeriön ohjelma. Eipä taida mikään muuttua, sillä mitään konkreettista ohjelmassa ei ole maamme rannikkokalastuksen alasajon pysäyttämiseksi. Ollaan tilanteessa, jossa aika hoitaa saattohoidon jos toimiin ei pian ryhdytä, sillä pääosa rannikon kalastajista kohtaa luonnollisen ikääntymisen aiheuttaman poistuman piakkoin. Jos päättäjilä olisi tahtotila kalastuksen kehittämiseen ja kotimaisen kalantarjonnan lisäämiseen, ohjelmassa otettaisiin kantaa oikeisiin ongelmiin kuten ajoverkkopyynnin kiellon järjenvastaisuuteen tai vahinkoeläinten kantojen kestämättön suuriin kantoihin yms. Kun olosuhteet kunnostettaisiin, voitaisiin uusia yrittäjiä saada alalle.
Turha kuitenkin odottaa, kun oma ministeriö vain näpertelee ja tuskin poliitikot edes huomaavat kuinka vakava tilanne on.
Halsterisilakat, kesän kalaherkkua.
HjS
