Avomerelle rakennettava tuulivoima kiinnostaa myös Suomessa. Porissa järjestettiin 19.4 offshore – tuulivoimaa käsittelevä seminaari, jonka tarkoituksena oli tunnistaa suomalaisten toimijoiden vahvuudet ja mahdollisuudet merituulivoimateknologissa. Seminaari kohdistettiin alan suomalaisille yrityksille ja toimijoille, sekä alalle haluaville. Harvinaisena elementtinä mukana oli myös kalataloudellisten vaikutusten arviointi. Tilaisuuden järjestivät Prizztech ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Toimitusjohtaja Ralf Granholm Suomen Hyötytuuli Oy:stä kertoi aluksi Porin edustalla ensimmäistä vuottaan pystyssä olleesta 2,3 Mv voimalasta. Laitos on koevoimala, jolla on testattu perustusten ja kaapeloinnin soveltuvuuksia ankariin jääolosuhteisiin. Kulunut talvi tarjosi tähän hyvät eväät.
Granholmin mukaan tuulivoimaa rakennetaan merelle siksi, että siellä ovat parhaimmat tuuliolosuhteet. 100 m korkeudella tuulen keskinopeus yli 10 m/s kun rannikolla 100 m korkeudella tuulen keskinopeus yli 8 m/s, ja 20 km rannalta sisämaahan 100 m korkeudella tuulen keskinopeus 6 -7 m/s.
”Offshore-voimalan kunnossapidon kustannukset ovat noin 5 -10 kertaa kalliimpia kuin vastaavat kustannukset onshore. Esimerkkinä offshore-kraana on huomattavasti kalliimpi kuin vastaava maalla. Jos siihen vielä lisätään saatavuus ja mobilisointiaikaa, ero on todella suuri”, jatkaa Granholm.
Porin Tahkoluodon voimala on kuitenkin omistajan mukaan toiminut hyvin, ja saadut kokemukset ovat positiivisia. Vielä ei ole tarkkoja tuloksia lyhyestä käyttökokemuksesta johtuen, mutta vertailtaessa kahta saman alueen myllyä, joita toinen on tämä koevoimala, ja toinen maalle rakennettu, on offshore-laiton ollut tehokkaampi noin 15 – 20 % erolla.
Ero kertoo kuitenkin vain tuotetun energian suhteesta, ei kustannustehokkuudesta. Granholm kommentoi yleisökeskustelun aikana, että jos lisätukea ei yhteiskunnalta tule, niin tämän tapainen offshore-yksikkö ei ole kannattavaa rakentaa.
Vaarantaako tuulivoima lohen nousun?
Toimitusjohtaja Sauli Vatanen Kala- ja vesitutkimus Oy:stä esitelmöi otsikolla Kalatalous vs. Offshore tuulivoima. Esitys oli harvinainen poikkeus yleensä teknisiin ja energiataloudellisiin tekijöihin keskittyvässä tuulivoimakeskustelussa.
Vatanen kertoi, että niin kalastus kuin tuulivoimakin sijoittuvat samoille alueille eli ulkomerialueen matalikoille. Siellä ovat kalojen lisääntymisalueet, syönnösalueet, vaellusreitit ja siten myös kalastuksen keskeiset toiminnot.
Ammattikalastusjärjestöjen ja tutkimuslaitosten voimakas kritiikki on saavuttanut myös konsultit. SAKL:n tiedote ”Rannikkokalastus ja merialueen tuulipuistot törmäyskurssilla” ja RKTL:n ”Tuulivoiman vedenalaiset vaikutukset tutkittava” oli huomioitu.
Vatanen piti tärkeimpänä syynä tiedon puutetta. Tutkimuslaitoksilta oli kuultu kritiikkiä: Vaikutuksia arvioitu ilman kenttäselvityksiä. Vastuu siirtyy lupaviranomaisille, jotka joutuvat tekemään ratkaisut puutteellisilla tiedoilla. Tilanne muistuttaa Itämereen laskevien jokien valjastamista vesivoimantuotantoon. Kaikki tuttuja teesejä asiaa seuranneille.
Ammattikalastajilta kuultu kritiikki kohdistui meriympäristön tilan muutoksiin: Suuri määrä hankkeita – yhteisvaikutukset huolettavat ja edunvalvonta haasteellista. Pienikin muutos Perämeren kutupaikoissa voi aiheuttaa suuria muutoksia. Kalastuksen rajoittaminen tuulipuistoalueella ja kaapelireitillä.
Vatanen esitteli laajasti eri tekijöitä, jotka vaikuttavat kalastoon niin rakentamisvaiheen kuin varsinaisen käytön aikana. Lisääntyneen kiintoaineen vaikutus kaloihin on hänen mukaansa riippuvainen kalalajista ja kehitysvaiheesta. Mätimunien tukahtuminen ja hapenottokyvyn heikkeneminen ovat seurausta asennustöistä aiheutuvasta veden samentumisesta. Erityisesti poikaset ovat herkkiä muutoksia. Ravinnonkäytön heikkeneminen vaikuttaa myös ravintokohteisiin, ja karkottaminen heijastuu myös kalojen vaelluksiin ja kalastukseen.
Vedenalainen melu on edellisiäkin puutteellisemmin huomioitu tekijä. Eri perustustavoilla on erilaiset vaikutukset. Mahdolliset räjäytykset vaikuttavat töiden aikana kuin myös perustusten täytöt, vesistötyökoneet (ruoppaus) ja lisääntynyt liikenne. Välitön vaikutus on kuolettava vamma ja välillisiä ovat kuuroutuminen, käyttäytymisen muuttuminen kuten esimerkiksi karkottaminen. Kalat tottuvat ääniin, mutta kalalajien välillä suuria eroja.
Habitaatin tuhoutuminen vaikuttaa merkittävästi tuulivoima-alueen syvyydellä ja pohjan tyypillä. Kasvillisuus, pohjaeläimistön lajisto ja muut biologiset muuttujat vaikuttavat ravinnon käyttöön, ja siten vaikutusten laajuuteen. Hankalimmassa tapauksessa seurauksena voi olla kutualueiden tuhoutuminen ja lajiston muuttuminen.
Vatanen esitteli koko joukon vähemmän tunnettuja muuttujia kuten valo- ja varjoefektien vaikutus kaloihin, riuttaefekti ja sähkömagneettisen kentän vaikutus kaloihin. Etenkin vaelluskalojen kannalta tämä tieto oli huolestuttava.
Kalat aistivat sähkömagneettisen kentän ja sähkönsiirtokaapelien aiheuttamat magneettiset kentät eivät välttämättä ole niin suuria, että ne saisivat aikaan poikkeavaa käyttäytymistä. Ainoastaan ankeriailla on havaittu vaikutuksia sekä laboratoriossa että luonnon olosuhteissa.
Pinnan lähellä vaeltava lohi ei välttämättä aisti pohjan tuntumassa olevaa magneettikenttää. Jos kaapelia ei kaiveta pohjaan, saattaa lämpö houkutella kaloja lähemmäksi ja näistä seuraavat kokonaisvaikutukset voivat jo olla kohtalokkaita esimerkiksi lohien kutujokien edustoilla.
Tuulivoimahankkeiden vaikutus ammattikalastukseen oli yksi esityksen aiheista. Vatanen selvitti, että rakentamisen aikaisia vaikutuksia ei voida kokonaan välttää. Kalojen karkottuminen, paikalliset kalastuskiellot, pyydysten limoittuminen, mahdolliset vaellusreittien muutokset ym. tekijät vaikuttavat suoraan kalastajien toimintaan. Hyvällä suunnittelulla voitaisiin välttää rakentamasta kalastuksellisesti ja biologisesti herkille alueille.
Vatanen tarjosi myös keinoja konfliktien välttämiseksi. Avoin tiedotus, alueen ammattikalastajien kuuleminen, riittävät taustaselvitykset, vaikutusalueen määrittely, toimiva ammattikalastuskorvauskäytäntö ja vaikutusten seuranta täytyisi hoitaa ennakolta. Toimenpidealueen kalataloudellisten arvojen huomioiminen pitäisi tehdä jo hankkeen tavoitteita asetettaessa.
Kalatalouden kärsimän haitan kompensoiminen keinoja Vatasen mukaan olisivat ammattikalastuskorvaukset, kalatalousmaksu, istutukset ja poikastuotantoalueiden suunnittelu ja muotoileminen eroosiosuojauksista. Käytäntö on vain tähän saakka ollut toisenlainen ja haitat on pikemminkin täytynyt osoittaa kalastamalla tyhjää ennen korvaustarkastelua.
Seminaari osoitti, että offshore – tuulivoiman rakentaminen kiinnostaa ja siihen ollaan satsaamassa laajalla rintamalla. Toisaalta esille tuli hyvin liitonkin osoittama huoli rakentamisen ympäristövaikutusten yhteisvaikutusten arvioinnista, lähinnä arvioinnin puutteesta. Kala- ja vesitutkimus OY:n Sauli Vatanen toi vielä mukaan uuden huolen vaelluskalojen kohdalla jos meren pohjan magneettikenttien muutokset sekoittavat kalojen suuntavaiston. Kommenteissa ja yleisöpuheenvuoroissa on kuitenkin hyvin esillä reaalimaailma: ilman yhteiskunnan mittavaa tukea avomerituulivoiman rakentaminen ei kannata.
Seminaarin ohjelma kokonaisuudessaan ja esitelmät on nähtävissä osoitteessa: www.tuulivoimayhdistys.fi/offshoreseminaari.
