Muikku on sisävesiemme tärkein talouskala. Luonnonvarakeskuksen (Luke) muikkuseurannan vuoden 2018 tuloksista käy ilmi vahvat muikkukannat Länsi-Suomen järvissä ja heikommat saaliit Oulun korkeudelta pohjoiseen.

Valtaosa muikkusaaliista on yleensä edellisenä keväänä kuoriutunutta kalaa. Tänä kesänä ja tulevana talvikautena kalastetaan siis pääasiassa muikkuvuosiluokkaa 2017.

− Hottaa, eli ensimmäistä vuottaan elävää muikunpoikasta, tulee kuitenkin esiintymään saaliissa jo tämän kesän aikana, arvelee tutkija Irma Kolari Lukesta.

Länsi-Suomen järvissä vahvat muikkukannat, Päijänteellä keskinkertaiset

Länsi-Suomessa aikaisemmin tuottoisa muikkujärvi, Säkylän Pyhäjärvi, on pitkään kärsinyt heikoista muikkukannoista. Tänä vuonna muikut kasvoivat jälleen tyypilliseen kokoonsa. Tyypillisesti muikku kasvaa ensimmäisenä kesänään Pyhäjärvessä 13−18 cm:n mittaiseksi. Edellisvuonna muikut olivat jääneet tiheän kannan vuoksi poikkeuksellisen pieniksi, vain noin 10 cm:n pituisiksi.

Päijänteellä muikkuvuosiluokka 2017 oli keskinkertainen. Muikku kasvoi hyvin, ja oli syksyllä 12−13 cm pitkää.

Itä-Suomi: Etelä-Saimaalla ja Puruvedellä heikkoja muikkusaaliita odotettavissa, muissa järvissä edellisvuotista parempia

Muun muassa Etelä-Saimaalla kutukalaa oli erittäin runsaasti, kun taas pohjoisempana Vuoksen vesistössä korkeintaan keskinkertaisesti.

Itä-Suomen vesissä muikkuvuosiluokka 2017 oli paria edellistä muikkuvuosiluokkaa vahvempi. Tiheitä muikkukantoja kehittyi keväällä 2017 Vuoksen vesistön keskiosiin, Pihlajavedelle, Paasivedelle sekä Kuopion suuntaan muun muassa Suvasvedelle.

Sen sijaan Saimaan suurilla muikkuvesillä, Etelä-Saimaalla ja Puruvedellä, keväällä 2017 kuoriutuneita muikkuja oli vähän. Myös Pohjois-Karjalan Pielisellä pitkään jatkunut vahvojen muikkuvuosiluokkien kausi näyttää taittuneen, sillä vuosiluokka 2017 oli toinen peräkkäinen keskinkertainen vuosiluokka.

Oulun alueella muikkukannat keskiarvon alapuolella, Lapissa muikkua vähemmän kuin aikoihin

Oulujärven Ärjänselällä vuosiluokka 2017 oli runsas, mutta Paltaselällä vain keskinkertainen. Kuusamon seurantajärvissä muikkukannat olivat Kostonjärveä lukuun ottamatta keskinkertaisia tai heikkoja.

Lapin järvissä vuosiluokka 2017 oli heikoin pitkään aikaan. Yhteenkään Lapin seurantajärvistä ei kehittynyt vahvaa vuosiluokkaa.  Muun muassa Inarijärven etäosissa muikkuvuosiluokka 2017 oli keskinkertainen.

Joissakin Kuusamon ja Lapin järvissä edellisen vahvan vuosiluokan hitaasti kasvaneita kaloja on vielä vahvistamassa saaliita.

Lisätietoja Luken muikkuseurannasta

Luke seuraa muikkukantoja vuosittain kaupallisille kalastajille suunnatulla kyselyllä. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Tämän kesän saalisarvio perustuu viime syksyn mittaan kalastajilta saatuihin tietoihin keväällä 2017 kuoriutuneiden muikkujen määrästä. Tavoitteena on saada yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä.

Syksyllä 2017 jäät tulivat myöhään, mikä lyhensi talvikalastuskautta aina Kuusamossa saakka. Myös pitkä avovesikausi saattoi vaikuttaa muikkujen käyttäytymiseen tavanomaiseen alkutalveen verrattuna ja vaikeuttaa talvikalastusta.

Kevät 2018 oli ennätyslämmin, mikä näkyy muikunpoikasten kasvussa: keväällä kuoriutunut muikku on kasvanut nopeasti. Puruvedessä hottamuikku oli jo juhannuksen aikaan 4–5 senttistä.

Liitteet

Raportti muikkukantojen tilasta 2017 2018.pdf