Keväällä 2013 syntyi harva muikkukanta moniin järviin maan eteläosissa, aina Kuusamon korkeudelle saakka. Muikkusaaliin muodostavat tänä kesänä kaksivuotiaat tai sitä vanhemmat kalat. Lapin järvissä vahvojen muikkuvuosiluokkien kausi jatkui viime vuonna.
Tavallisesti muikkusaaliista suurin osa on toisella vuodella olevaa muikkua, mutta nyt sen ikäistä kalaa on järvissä vähän Lappia lukuun ottamatta. Vuonna 2012 syntynyt muikkuvuosiluokka oli vahva koko maassa, ja muikkusaalis perustuukin nyt eteläisessä Suomessa aikaisempiin, vahvoihin vuosiluokkiin. Viime talven nuottakausi jäi huonojen jäiden takia lyhyeksi eteläisessä Suomessa, ja tavallista suurempi osa muikkua säästyi kalastettavaksi tälle kesälle.
Muikun kutukannat olivat vahvoja viime syksynä, kun vuoden 2012 vahva vuosiluokka tuli lisääntymisikään. Muikunmädillä oli jopa menekkivaikeuksia. Tulevana syksynä kutukannat jäävät todennäköisesti viimesyksyisiä heikommiksi.
Viime syksyn vahva kutukanta loi mahdollisuuden runsaan poikasmäärän kuoriutumiselle tänä keväänä. Nähtäväksi jää, millainen kalastettavaksi asti varttuvien muikkujen vuosiluokka tänä vuonna kehittyy. Siihen vaikuttavat kuoriutuneiden poikasten määrän lisäksi monet tekijät, muun muassa kevään tuuli- ja lämpöolot.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) seuraa vuosittain muikkukantoja ammattikalastajille suunnatulla kyselyllä. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Seurannan tavoitteena on saada yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Tutkimuslaitoksen kevättalvella 2014 tekemä kysely käsitti runsaat sata kalastajaa ja noin 80 muikkujärveä.
Lähde: RKTL 24.6.2014
