Kokemäenjoen nikkelipitoisuudet ovat jo lähellä normaalia, mutta Porin edustan merialueella pitoisuudet ovat laskeneet hitaammin, kerrotaan ely-keskuksesta.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastajan Janne Suomelan mukaan tämä voi johtua siitä, että kuivan kesän takia vettä ei tule joesta niin paljon kulkeutuakseen merelle.
Lisäksi Porin edustan merialue on suojainen Yyterin, Mäntyluodon ja Reposaaren vuoksi. Alueelle on rakennettu paljon siltoja, jotka heikentävät virtauksia. Lisäksi pohjoisessa merialue jatkuu Ahlaisten matalana saaristona.
Heinäkuun alussa Norilsk Nickel Harjavallan tehtaalta pääsi Kokemäenjokeen kaikkiaan 66 tonnia nikkeliä. Suomen ympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth uskoo, ettei merialueella enää ole odotettavissa erityisiä nikkelihaittoja.
– Merellä nikkeli laimenee niin suureen vesimassaan, että se katoaa vähitellen, Ahlroth kuvailee.
”Päästöstä on paljon opittavaa”
Nikkeli ei rikastu ravintoketjussa, mutta voi siirtyä ketjussa eteenpäin tai varastoitua pohjasedimenttiin.
Ympäristökeskuksen Petri Ahlrothin mukaan nikkelin vaikutukset ekosysteemiin jäivät pelättyä vähäisemmäksi.
– Se, että joen virtaama oli niin suuri, tarkoitti myös päästön nopeampaa laimenemista. Jos tuollainen päästö tulisi pieneen puroon, tilanne olisi ollut aivan toinen, Ahlroth vertaa.
Simpukkakuolemat olivat nikkelipäästön näkyvin haitta. Janne Suomelan mukaan simpukoiden tilannetta aiotaankin tutkia intensiivisesti.
Ahlrothin mukaan nikkelipäästöstä on paljon opittavaa tulevien ympäristöonnettomuuksien varalle.
– Seurantaa tulee jatkaa riittävän pitkään, jotta nähdään pitkäaikaiset vaikutukset. Tosin kun kyseessä on aine, joka ei rikastu, ei ole myöskään erityistä syytä olettaa, että suuria pitkäaikaisvaikutuksia syntyisi. Nikkeliä esiintyy luonnossa muutenkin, Ahlroth sanoo.
Ahlroth muistuttaa, että vuollejokisimpukka on palannut aiemminkin saastuneeseen Kokemäenjokeen.
– Se kertoo, että kyllä joki toipuu. Kyllä se toipuu tästäkin, Ahlroth sanoo.
Lähde: TS–STT 25.7.2014