Satama syyttää ely-keskusta luonnonsuojelulain ja lintudirektiivin virhetulkinnoista: ”Päätös perustuu kiistattomasti väärään laintulkintaan sekä virheelliseen käsitykseen tosiseikoista ja tulee lain vastaisena kumota.”
”Päätimme ottaa härkää sarvista ja hakea muutosta Varsinais-Suomen ely-keskuksen päätökseen. Palkkasimme alan ykkösjuristin ja toimitimme Turun hallinto-oikeudelle yhdessä Rauman kaupungin kanssa valituksen”, kertoo Rauman Sataman toimitusjohtaja Hannu Asumalahti Maaseudun Tulevaisuudelle.
Varsinais-Suomen ely-keskus kielsi 11. joulukuuta antamallaan päätöksellä Rauman satamaa jatkamasta pengertien rakentamista ja ruoppaustöitä, joilla oltiin laajentamassa satamaa sen välittömässä läheisyydessä oleville luodoille.
Ely-keskus perusteli päätöstään luonnonsuojelulailla, jota Rauman Satama sen mukaan rikkoisi ”suunnitellusti toteuttaessaan laajennushankkeensa”. MT uutisoi päätöksestä perusteluineen 12.joulukuuta.
Sataman edustan saarilla, Vähä ja Iso järviluodoilla, on asettunut merimetsokolonia pesineen. Kyseisillä luodoilla on jo aiemmin pesinyt harmaahaikaroita.
Rauman Satama ja Rauman kaupunki ampuvat valituksessaan ely-keskuksen päätöksen kohta kohdalta ja järein haulein virheellisenä luonnonsuojelulain tulkintana: lainvastaisena ja tosiseikkoja huomioimattomana.
Helsingin Bulevardilla toimiva HPP Asianajotoimisto on kirjoittanut valituksen perustelut Rauman kaupungille ja sen omistamalle Rauman Satama Oy:lle.
Asianajotoimisto toimi satamajohtaja Asumalahden mukaan aikoinaan myös Helsingin Sataman edustajana, kun Helsinki aikoinaan rakennutti Vuosaaren satamaa.
Valittajien mukaan ely-keskus on tulkinnut kautta linjan lainsäädäntöä virheellisesti, ja päätös tulee lainvastaisena kumota.
Ely-keskus perusteli omaa päätöstään muun muassa lintujen pesimätilanteen muutoksella vuoden 2019 aikana. Kyseisille luodoille on asettunut haikaroiden lisäksi merimetsokolonia.
Valituksessa todetaan, ettei ”ely-keskuksen väite muuttuneiden olosuhteiden vaikutuksesta asian arviointiin perustu lakiin”.
Rauhoitus ei myöskään ole aluesuojelua eikä sidottu pesien määrään.
Pesäpuukin on luonnonsuojelulain 39. pykälän toisen momentin mukaisesti rauhoitettu vain, jos pesäpuu on asianmukaisesti viranomaisten merkitsemä. ”Nyt kyseessä olevalla alueella ei sijaitse rauhoitettuja pesäpuita.”
Lintujen harvinaisuudesta tai suojelun tarpeesta valittajat ovat myös toista mieltä kuin ely-keskus päätöksessään:
”Selvyyden vuoksi todettakoon, että sekä harmaahaikara että merimetso ovat elinvoimaisia lajeja, eivät kuulu lintudirektiivin liitteen I lajeihin eivätkä ole aluesuojelun tarpeessa.”
Linnuille sopivia elinympäristöjä olisi riittävästi tarjolla, vaikka alue otettaisiin satamakäyttöön.
Myös metsien käyttö joutuisi uuteen katsantoon. Valituskirjelmän tiivistelmässä viitataan ely-keskuksen päätöksen ennakkotapausluonteeseen:
”Ely-keskuksen esittämä tulkinta johtaisi myös täysin järjettömään tilanteeseen metsätalouden, rakentamisen ja muun maankäytön kannalta.”
Tämä estäisi esimerkiksi metsien hakkuut tai uusien alueiden rakentamisen, sillä käytännössä kaikissa luonnonympäristöissä elää oma vakiintunut lajistonsa, joka hyödyntää samoja pesäpaikkoja vuodesta toiseen.
Iso järviluotoon on jo aiemmin rakennettu täyttömateriaalista perustaa satama-alueelle. Yleiskaavassa alue on osoitettu satamalaajennukselle. Myös pengertien linjaus on osoitettu kaavassa.
Satamalla ja Rauman kaupungilla on ollut Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä vesitalouslupa ruoppaukseen ja pengertien rakentamiseen. Tämä päätös tuli lain voimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 17.7.2018 antamalla päätöksellä.
Pengertien luvan mukaan hanke pitää aloittaa kesäkuuhun 2022 mennessä ja saada valmiiksi kesäkuuhun 2024 mennessä.
Satamajohtaja Asumalahden mukaan kaupunki ja satama ovat käyttäneet satama-alueen laajennuksen suunnitteluun rahaa jo 300 000–400 000 euroa. Valitus Turun hallinto-oikeuteen asianajajapalkkioineen maksaa lisää kymmeniä tuhansia euroja.
Valittajat vaativat, että Turun hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen päätöksen ja velvoittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut.
Lisäksi valittajat katsovat, että Turun hallinto-oikeuden tulee pyytää asiassa lausunto vesitalousluvan myöntäneeltä Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 21.1.2020/ Kimmo Lundén