Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu esitys kalastuslain muuttamiseksi. Huomenna 5.10. alkavan lausuntokierroksen aikana sidosryhmillä on mahdollisuus antaa kommenttinsa ja huomionsa esityksestä. Keskeisimmät muutosehdotukset koskevat eräiden uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien laittomaan pyyntiin liittyvän seuraamusjärjestelmän kehittämistä sekä Ylä-Lapin asukkaiden kalastusmahdollisuuksien parantamista. Määräaika lausunnoille on 5.11.2018.
Kalastuslain rikkomiseen liittyvään seuraamusjärjestelmään esitetään eräiden uhanalaisten ja taantuvien kalalajien osalta lisättäväksi seuraamus, jonka mukaan valtiolle menetettäväksi voitaisiin laittoman pyynnin yhteydessä tuomita kalan arvo lajinsa edustajana. Ehdotuksen tavoitteena on tehostaa uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojelua ja elpymistä. Etenkin vaelluskalakantojen osalta on ollut ongelmallista, että kalojen elinolojen parantamiseen tähdänneet kalliit toimenpiteet ovat joissain tapauksissa mitätöityneet salakalastuksen takia.
–Lakimuutos on tarpeen salakalastuksen kitkemiseksi ja uhanalaisten kalakantojen suojelun tehostamiseksi. Joissain vesistöissä on tullut esille täysin tahallista ja jatkuvaa uhanalaisen järvilohen salakalastusta. Tuntuva seuraamusmaksu laittaisi kalavarkaat kuriin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
Ylä-Lapissa eli Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa asuvien lupa kalastaa korvauksetta valtion vesialueilla ei ole uuden kalastuslain (379/2015) voimaantulon jälkeen koskenut Teno- ja Näätämöjoen, Tuuloma- ja Paatsjoen eikä Tornion- ja Ounasjoen vesistöjen lohen eikä taimenen nousualueita. Alueen perinteisen saamelais- ja muun paikalliskulttuurin harjoittaminen on vaikeutunut merkittävästi, kun myös paikalliset ovat joutuneet hankkimaan kalastukseen vuorokausiluvan, joita on lisäksi ollut saatavilla vain rajoitetusti. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota erityisesti saamelaiskulttuuriin liittyvän perinnekalastuksen turvaamiseen.
–Kalastus on merkittävä osa Ylä-Lapin asukkaiden elämäntapaa, ja valtaosa vesistöistä on valtion maita. Esitys, joka vahvistaa paikallisten kalastusmahdollisuuksia on siksi perusteltu, maa- ja metsätalousministeri Leppä sanoo.
Lakimuutoksen jälkeen Ylä-Lapin asukkailla olisi oikeus hankkia omakustannushintaan kausilupa, joka oikeuttaisi viehekalastukseen oman kunnan alueella. Alaikäiselle lupa voisi olla maksuton. Metsähallitus voisi kuitenkin edelleen asettaa kalastuksen kestävyyden turvaamisen kannalta tarpeelliseksi nähtäviä ehtoja luville.
Lakimuutosten tavoitteena olisi myös keventää ja sujuvoittaa kalastuslain toimeenpanoon ja valvontaan liittyviä menettelyjä. Kala- ja rapuistutusten ilmoittamisesta vastaavan tahon määrittäminen nykyistä selkeämmin ja ilmoituksen laiminlyönnin muuttaminen rangaistavaksi edistäisivät istutusketjujen selvittämistä mahdollisten kalatautien yhteydessä ja mahdollistaisivat tietojen tehokkaamman käytön kalavarojen hoidon suunnittelussa.
Esityksellä täsmennettäisiin myös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueen määritelmää, jotta kalastajat tunnistaisivat alueet luonnossa helpommin. Lisäksi vapaa-ajankalastajien pyynti- ja venekuntakohtaisia verkko- ja koukkupyydysrajoituksia esitetään muutettavaksi pyyntikuntakohtaisiksi.
Esitys mahdollistaisi sen, että eri pyyntikunnista olevien henkilöiden olisi mahdollista käydä yhdessä laskemassa ja nostamassa verkkoja samassa veneessä ilman, että tällä olisi vaikutusta heidän enimpään sallittuun verkkomääräänsä. Pyyntikunnan suurin sallittu verkkomäärä säilyisi kuitenkin edelleen kahdeksassa verkossa. Samaan pyyntikuntaan kuuluvat saman kotitalouden jäsenet eivät voisi näin jatkossakaan pyytää enemmällä kuin yhteensä kahdeksalla verkolla.
Muutosesitykset on laadittu maa- ja metsätalousministeriössä virkavalmisteluna.
–Lausuntokierroksen tavoitteena on kerätä esityksistä avoimesti palautetta kentältä ja sidosryhmiltä. Hallituksen esityksen antamisesta ja sisällöstä päätetään lausuntokierroksen jälkeen, ministeri Leppä sanoo.
Lähde: MMM 4.10.2018